Ohjauksen johtaminen ja kehittäminen osana oppivelvollisuuden laajentamista

Oppivelvollisuuden laajentuminen astui voimaan 1.8.2021. Hakeutumisvelvoitetta koskevat säännökset tulivat voimaan jo hieman aiemmin eli 1.1.2021.

Oppivelvollisuuden laajentaminen on tuonut mukanaan lukuisan määrän kehittämistarpeita ja – hankkeita. Nykyinen hallitus on myös tukenut kehittämistä erillismäärärahoin. Ne ovat olleetkin tarpeen, koska uudistus on erittäin laaja. Kokonaisuudessaan voitaisiin sanoa, että koulutusjärjestelmää koskevana uudistuksena se on merkittävin vuosikymmeniin.

Oppivelvollisuuden laajentaminen, sen toteuttaminen ja velvoittavuus kiinnittyy vahvasti oppilaanohjaukseen ja opinto-ohjaukseen sekä niiden kehittämiseen. Kysymys on nimenomaan oppilaan ja opiskelijan ohjautumisesta jatko-opintoihin, niihin kiinnittymisestä ja toisen asteen tutkintojen suorittamisesta. Eli suomeksi sanottuna oppivelvollisuuslainsäädännön toteutumisesta ja laadusta.

Suomessa on jo vuosia puhuttu ohjauksen laadun kriteereistä, ohjausmenetelmien sisällöistä ja toimivuudesta ja ohjauksen tasalaatuisuudesta. Erityisesti jälkimmäinen on osa johtamistyöhön liittyvää problematiikkaa. Autonominen ja itsenäinen ohjaustyö kouluissa ja oppilaitoksissa on kiistämättä tuonut mukanaan myös liudan erilaisia käytänteitä ja toimintamalleja. Oppilaan ja opiskelijan näkökulmasta tämä on myös haaste, koska erilaiset toimintamallit ja – tavat tuovat mukanaan hyvin erilaisia ratkaisumalleja oppilaan tukeen ja ohjaukseen. Resursointi, toimintamallit ja käytänteet ovat monentyyppisiä ja ohjauksen vaikuttavuuden arviointi haastavaa.

Suomessa on kehitelty vuosien mittaan erilaisia laatukriteerejä, mutta niiden ongelmana on yleensä ollut se, etteivät ne määrittele riittävän selkeästi ja konkreettisesti ohjaustyön tavoiteltavia muotoja ja sisältöjä, jos sitä tarkastellaan ohjauksen yhdenmukaisuuden tai oppilaan, opiskelijan, koulutuksen järjestäjän tai johtamisen näkökulmasta.

Oulun seudulla asiaa on lähdetty tarkastelemaan mm. nivelvaiheen opinto-ohjauksen kehittämistyön kautta. NOPO eli nivelvaiheen opinto-ohjaaja toimii ohjauksen ammattilaisena sekä perusasteen että toisen asteen koulutuskentällä. Teoreettisessa ihannemallissa ohjaustyö käynnistyy kahdeksannella luokalla jatkuen toisella asteelle aina siihen asti, kunnes opiskelija kiinnittynyt opintoihinsa ja toisen asteen tutkinnon suorittaminen on riittävän varmalla ja vahvalla pohjalla. NOPO luo jatkuvuuden ja yhtenäisyyden ohjaustyöhön siirryntävaiheessa. Tämä on usein erittäin tärkeä ja oleellinen asia nuorelle.

NOPO:n oppilaaksi ohjaudutaan perusasteen aikana. Siten nivelvaiheen opinto-ohjaajien keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat tässä vaiheessa peruskoulut. Johtamisen näkökulmasta esille on tullut myös tässä työssä peruskoulujen erilaiset toimintakulttuurit, sisällöt ja johtamiskäytänteet. NOPO:n työ edellyttääkin perehtymistä jokaisen yksikön toimintamalleihin ja yhteistyön tapoihin oppilastyössä. Lisäksi työssä on erittäin mielenkiintoista monialaiseen yhteistyön liittyvät asiat ja toimintatavat. Johtamiselta tämän työn organisointi edellyttää sitä, että yhteistä keskustelua NOPO:n työstä, arjen ratkaisuista ja muista asioista käydään riittävästi NOPO:ien kesken.

NOPO-projektissa kaikki ohjausta koskevat sisällöt ja toimenpiteet kirjataan erilliseen järjestelmään. Näin saamme toiminnasta erittäin kattavan tilastoidun datan, jonka avulla erilaisia ohjauksen käytänteitä, sisältöjä ja niiden vaikuttavuutta voidaan arvioida. Tämä on tärkeä osa kehittämistyötä. Tämän hetken arvio tilastojen ja seurannan perusteella on, että NOPO:n työllä on merkittävä vaikutus ohjaustyön johdonmukaisuuteen, sisältöön ja laatuun. Resurssoinnin näkökulmasta NOPO:n työ on osoittautunut erittäin vaikuttavaksi ja tehokkaaksi tavaksi oppivelvollisuuden tavoitteiden toteuttamisessa.

Artikkelin kirjoittaja Timo Kettunen on monitoimitalon johtaja ja rehtori Oulun kaupungissa. Hänen työuraansa liittyy myös tehtäviä kuntaliitosvalmistelijana, johtamiskouluttajana ja erilaisissa järjestöllisissä luottamustehtävissä. Opetus-ja kulttuuriministeriön tukemassa NOPO-projektissa hän vastaa projektin koordinoinnista ja johtamisesta projektipäällikkönä.