Opinto-ohjaajan työn rajaaminen  

Ohjauksen monimuotoisuus ja laaja-alaisuus tekevät ohjaustyöstä usein vaikeasti rajattavaa. Ohjaus -sanana on moniselitteinen ja laaja, sillä pelkästään perusopetuksessa ohjaukseen liittyviä sanoja on useita, kuten oppilaanohjaus, opinto-ohjaus, uraohjaus, jatko-opinto-ohjaus, tehostettu henkilökohtainen ohjaus, yksilöohjaus, luokkamuotoinen ohjaus ja pienryhmäohjaus. Nämä olivat vasta pieni osa käytettävistä ohjaussanoista. Lisäksi rajaamista ja hahmottamista vaikeuttavat useat lähikäsitteet, kuten opetus, neuvonta ja tiedottaminen. Viimeistään nyt lakiin kirjatun oppivelvollisuuden laajentumisen ja tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen myötä perusopetuksen oppilaanohjauksen työn selkeyttäminen ja rajaaminen ovat tulleet ajankohtaiseksi koulumaailmassa. 

Ohjauksen kokonaisvaltaisuus 

Yksi ongelma ohjauksen rajaamisessa on ohjauksen laaja-alaisuus ja kokonaisvaltaisuus. Opinto-ohjaaja voi ohjata tietämättä kaikkea, mutta tiettyjä reunaehtoja huomioon ottamalla voidaan ohjaus kohdentaa paremmin vastaamaan juuri sen hetken tarvetta. Ohjaus on tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, jossa ei “vain jutella mukavia”. Opinto-ohjaajan työn rajaaminen on välillä haastavaa, ja pystyäkseen rajaamaan työnsä järkevästi opinto-ohjaajan on ensin itse hahmotettava oman työkenttänsä rajat ja rajapinnat suhteessa toisiin ohjaustyötä tekeviin. Lisäksi on tärkeää tehdä näkyväksi opinto-ohjaajan työhön kuuluva näkymätön työ, kuten organisointi, selvittäminen ja verkostoituminen koulun ulkopuolelle. Tällöin myös ohjauksen roolin selkeyttäminen koulussa yhteistyössä eri osapuolten kanssa on helpompaa. Samoin ohjauksen laatu ja kokonaisvaltaisuus toteutuvat todennäköisemmin.  

Yhteinen ymmärrys ohjauksesta 

Opinto-ohjaajan työssä opetuksen järjestäjä määrittää ohjauksen resurssit (aika, työntekijämitoitus yms.), joiden puitteissa opinto-ohjaajat toteuttavat ohjaustyötä.  Laadukkaan ohjauksen suunnittelu ja toteuttaminen vaativat aikaa, resursseja sekä selkeän työnkuvan. Lisäksi työyhteisön tuki ja yhteinen ymmärrys ohjauksesta omassa koulussa ovat oleellisia tekijöitä laadukkaan ohjauksen toteuttamisessa. Kouluilla ja opettajanhuoneissa tulisikin käydä enemmän avointa keskustelua siitä, mitä kukakin tekee ja tehdä selkeä työnjako – myös ohjauksellisesti. Mitkä ohjaukselliset asiat kuuluvat opinto-ohjaajalle, mitkä erityisopettajalle, luokanvalvojalle, rehtorille ja mitkä ovat kuraattorin ja terveydenhoitajan ohjauksellisia työtehtäviä.  Avoimen keskustelun lisäksi yksi tapa vastata ohjauksen laaja-alaisuuden haasteeseen on ohjaussuunnitelma. Ohjaussuunnitelma tarjoaa hyvän työkalun koulun ohjauksen määrittelemiseen ja käsitteellistämiseen. Parhaimmillaan ohjaussuunnitelman avulla koko ohjauksen jatkumo kirkastuu ja opinto-ohjaajan työnkuva sekä työn rajapinnat esimerkiksi rehtorin, aineenopettajan, erityisopettajan ja kuraattorin kanssa selkeytyvät.  

Ohjaustyön kartoittaminen ja rajaaminen 

Useissa työhön liittyvissä tutkimuksissa todetaan, että keskimäärin puolet asiantuntijoiden työpäivästä kuluu oleellisiin työtehtäviin, ja jäljelle jäävä puolikas kuluu epäolennaisiin töihin. Opinto-ohjaajan työ on asiantuntijatyötä, jossa helposti tehtäväsälä kuluttaa työaikaa ja arvokasta ohjausaikaa eikä merkittävästi kuitenkaan edistä ohjaustyön tavoitteita. Jokaisessa koulussa tulisikin tarkastella vuosittain, että opinto-ohjaaja ehtii tekemään omat tärkeimmät työtehtävänsä laadukkaasti eli kohtaamaan nuoria riittävästi. Yksilöllisen ohjauksen ja pienryhmäohjauksen pitäisi tänä päivänä olla jokaisen oppilaan oikeus. 

Hyvä vaihtoehto oman työn tarkastelemisen ja rajaamisen aloittamiseen on muutaman viikon tarkka kirjanpito, johon merkitään kaikki opettajanhuoneessa tapahtuneista nopeista infokeskusteluista lähtien. Omasta kokemuksesta voin kertoa, että en olisi ilman tarkkaan kirjanpitoa osannut aavistaa, kuinka usein tulin keskeytetyksi niin oppitunnilla kuin yksilöohjauksen aikana tai kuinka usein tauolla hoidin nopeasti muutaman oppilasasian.  Viimeistään nyt lisääntyneiden opinto-ohjauksen velvollisuuksien myötä on tullut tärkeäksi selkeyttää opinto-ohjauksen työkenttää ja käydä avointa keskustelua ohjaustyön rajaamisesta ja rajapinnoista.