VAIKUTTAVAA OHJAUSTA –
OIKEA-AIKAISET JA LAADUKKAAT OHJAUSPALVELUT
Milloin ohjaus on vaikuttavaa, oikea-aikaista ja laadukasta? Vastaus tähän riippuu siitä, mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Yhteiskunnan tasolla ohjauksen vaikuttavuutta voidaan mitata esimerkiksi seuraamalla koulutuksen läpäisyä, siirtymistä koulutuksesta työelämään, työllisyysastetta ja työuran kestoa. Tässä blogissa keskityn oppilaitosten tarjoamiin ohjauspalveluihin ja tekijöihin, joilla on vaikutusta oppijoille tarjolla olevan ohjauksen laatuun ja vaikuttavuuteen. Tarkastelun viitekehyksenä käytän kuviossa 1 esitettyä mallia.
Ohjauspalveluja tarjotaan oppijoille, joilla on erilaiset tarpeet, elämäntilanne ja voimavarat sekä tavoitteet, jotka ohjaavat heidän opiskeluaan sekä tulevaisuuden- ja urasuunnitteluaan. Oppilaitoksella on käytössään resurssit, työvälineet ja tilat sekä ohjeistukset, jotka määrittävät ohjauspalvelujen järjestämisen tavoitteet, sisällöt ja toimintamallit. Keskeisimmät ohjauksen järjestämistä koskevat dokumentit ovat opetussuunnitelman perusteet sekä kunta- ja oppilaitostason ohjaussuunnitelmat. Ohjauspalvelujen järjestämisen tavoitteiden tulee olla linjassa kunnan strategioiden ja opiskeluhuoltoa koskevien suunnitelmien kanssa. Tämä edellyttää monialaisesti toteutettua yhteistä suunnittelua alueellisesti ja oppilaitoskohtaisesti.
Resursseista keskeisin on henkilöstö, jonka työpanos on ohjauksessa olennainen. Henkilöstöstä puhuttaessa nousee usein ensimmäisenä mieleen määrä, mutta ohjauspalvelujen laadun ja vaikuttavuuden kannalta kriteerit eivät ole yksiselitteisiä. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan ohjaus kuuluu oppilaitoksissa kaikille. Vaikka eri toimijoiden roolit ja vastuut on määritelty, puuttuvat selkeät kuvaukset siitä, minkälaista ohjauksellista osaamista kussakin tehtävässä tarvitaan. Muuttuneessa toimintaympäristössä myös ohjausalan ammattilaiset joutuvat tarkastelemaan tehtävän asettamia vaatimuksia suhteessa omaan osaamiseensa.
Ohjausprosesseja, työmuotoja sekä ohjauksen tavoitteita ja sisältöjä tulisi tarkastella kokonaisuutena. Vaikuttavuuden ja laadun kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat: minkälaisen kokonaisuuden ohjausprosessi muodostaa oppijan opinpolulla sekä miten valitut työmuodot ja menetelmät sekä sisällöt antavat oppijalle mahdollisuuden kehittää opiskelu- ja urasuunnittelutaitojaan. Ohjausprosessien vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta kartoitetaan jo prosessin aikana. Oppijoiden osallisuus ohjauksen kehittämisessä ja aktiivisuus ohjausprosessien aikana voi jäädä toteutumatta. He ovat kuitenkin keskeisessä roolissa ohjauspalvelujen käyttäjinä ja pystyvät kertomaan, miten hyvin oppilaitoksen tarjoama ohjaus vastaa heidän tarpeitaan.
Yksilötasolla ohjauksen vaikuttavuuden selvittäminen edellyttää ohjausprosessin seurauksena syntyneen muutoksen ja tuloksen (outcome) tarkastelua. Voidaan myös puhua oppimistuloksista taidoissa, jotka ohjauksen oppimistavoitteisiin on kirjattu. Tällainen yksilön edistymisen mittari voi olla esimerkiksi urasuunnittelutaitojen kehittyminen, mikä tarkoittaa muutosta lähtötilanteeseen verrattuna. Ohjauksen tuloksellisuutta voidaan arvioida konkreettisina tapahtumina, jollaisia ovat opintojen suorittaminen suunnitellussa aikataulussa, jatkokoulutuspaikan löytyminen tai työllistyminen opintojen jälkeen.
Ohjauspalvelujen kehittämisen lähtökohtana tulisi aina olla nykytilanteen kartoitus. Aina ei tarvita raskaita kyselylomakkeita, vaan hyvin suunnitelluilla ryhmäkeskusteluilla voidaan saada selkeä käsitys ohjauksen kehittämiskohteista. Tärkeintä on, että vaikuttavuuden ja laadun arviointi on olennainen osa ohjauspalvelujen järjestämistä oppilaitoksissa.
Artikkelin kirjoittaja KT Helena Kasurinen on toiminut ohjauksen asiantuntijana valtionhallinnossa, kansallisissa ja EU-projekteissa, tutkijana ja yliopistonlehtorina opinto-ohjaajakoulutuksessa, Laureassa ohjauksen kehittämistehtävissä sekä oppilaitoshenkilöstön täydennyskouluttajana.
Lähteitä:
Cedefop et al. (2022). Towards European standards for monitoring and evaluation of lifelong guidance systems and services (Vol. I). Luxembourg: Publications Office of the European Union. Cedefop working paper; No 9. http://data.europa.eu/doi/10.2801/422672
Kasurinen, H. et al. (eds) (2020). Handbook for CREAR digital service need indicator. Available on the Internet http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-601-3
Kasurinen, H. & Launikari, M. (2022) Towards more effective career guidance processes: the CREAR digital tool improving client-oriented interventions. In Cedefop et al. (2022). Towards European standards for monitoring and evaluation of lifelong guidance systems and services (Vol. I). Luxembourg: Publications Office of the European Union. Cedefop working paper; No 9. Pp. 91-108. http://data.europa.eu/doi/10.2801/422672