Kuusi ja puoli faktaa, joita et välttämättä tiennyt Anusta ja Mikaelista ympäristöajattelijoina
Syksyllä 2022 Kestävä Samke -hankkeen yhteydessä perustettu Samken opiskelijoiden ympäristöryhmä kokoaa yhteen ympäristöasioista kiinnostuneet opiskelijat ja opettajat. Ryhmän ohjaavat opettajat ovat Anu Nowak ja Mikael Kalliokoski. Molemmat heistä ovat myös osallistuneet ryhmän perustamiseen. Millainen tausta heidän ympäristötoiminnallaan on ja mitä kaikkea he nykyään tekevät ympäristön hyväksi? Entä mitä mieltä he ovat lukiolaisten ympäristökasvatuksesta? Tähän juttuun on koottu kuusi ja puoli faktaa Anusta ja Mikaelista ympäristöajattelijoina.
- Sekä Anu että Mikael kiinnostuivat ympäristöasioista vasta lukion jälkeisinä opiskeluvuosinaan.
Ympäristöajattelu ei ollut Anun juttu vielä teinivuosina, mutta biologia sen sijaan oli. Jo lukiossa hän koki biologian omakseen ja jatkoi lukion jälkeen opiskelemaan biologian laitokselle. Opiskeluaikoina yhteiskunnassa alkoi vähitellen herätä ympäristöajattelun tyyppistä toimintaa. Tutkimuslaitoksellakin kaikki olivat ympäristöihmisiä, ja opiskelun myötä ympäristöajattelu “kolahti” Anuun. Biologiaa opiskelleelle Anulle ympäristöajattelun päänäkökulmana on luonto, kuten vanhat metsät ja luontokato.
Siinä, missä Anun näkökulmana on luonto, on Mikael kiinnostunut eniten ilmastosta. Kiinnostus heräsi yliopistoikäisenä, kun hänen isoveljensä ryhtyi tutkimaan metsää ja veljesten tietoisuus ilmastotutkimuksesta samalla kasvoi. Tietoisuuden myötä myös Mikaelin kiinnostus heräsi ja hän ryhtyi selvittämään tietoa ilmastosta. Omat fysiikan opinnot auttoivat Mikaelia ymmärtämään ilmiötä yhä paremmin, ja vähitellen, noin 20–25-vuotiaana, hän tajusi, ettei tilanne kuulostanut kovin hyvältä.
- Anun ja Mikaelin nuoruudessa edes tavallisimpien jätteiden kierrätys ei ollut itsestäänselvyys.
Varsinkin Mikael, joka asui lapsuutensa “jossakin peräkylässä”, kertoo ympäristöasioiden merkityksen olleen lähes olematon silloisella kotipaikkakunnallaan. Nykypäivänä, muutama vuosikymmen myöhemmin, on ympäristöajattelusta tullut selkeämpi osa yhteiskuntaa. Ihmisten tietoisuus ympäristön tilasta on lisääntynyt. Kierrätyksestä on 2000-luvun myötä tullut osa lähes jokaisen arkea ja kasvisruokaa on tarjolla yhä monipuolisemmin niin kaupoissa kuin kouluissakin. Siinä, missä kirpputorit vielä muutama vuosikymmen sitten olivat Anun sanoin “lähinnä köyhien ja hullujen paikkoja”, ovat ne nykyään suosittuja shoppailupaikkoja nuorille. Toisaalta matkustelu on lisääntynyt runsaasti esimerkiksi 1990-luvun lama-aikaan verrattuna ja pikamuoti on vallannut alaa.
- Anu ajaa autonsa aina “loppuun” ja ostaa suurimman osan vaatteistaan kirpputorilta.
“Mulla on hirveän huono omatunto mun valinnoista!” toteaa Anu liikkumiseensa liittyen. Pitkän työmatkan ja hankalien julkisten liikenneyhteyksien vuoksi hän liikkuu pääosin autolla. Auto on bensa-auto, mutta toisaalta vähän kuluttava sellainen. Mikaelin myöhemmästä lausahduksesta soveltaen: miksi ihmeessä pitäisi olla huono omatunto, kun kuitenkin tekee paljon muuta ympäristön hyväksi?
- Mikael pyöräilee töihin lähes joka päivä.
Ympäristöajattelu näkyy Mikaelin arjessa monella tapaa. Asunnon perhe hankki tarpeeksi läheltä työpaikkoja ja palveluita, jotta kaikkialle ei tarvitsisi mennä autolla. Sikäli, kun autoa kuitenkin tarvitaan, liikkuu se nykyään sähkön voimalla. Myös lentäen liikkumiseen on kiinnitetty huomiota: se sallitaan korkeintaan kerran viidessä vuodessa. Tavaroita Mikael perheineen ostaa vain silloin, kun todella on tarve.
- Sekä Anu että Mikael suosivat kasvisruokia. Lisäksi Mikaelin perheessä rajoitetaan juuston syöntiä.
Sähköautoiluun vaihtamista ja lentämisen rajoittamista suurempi positiivinen vaikutus on kasvisruokailuun siirtymisellä (yle.fi 2018). Anu ja Mikael ovatkin vuosien varrella vähentäneet lihansyöntiä ja samalla lisänneet kasvisruokia ruokavalioonsa. Anu kertoo laittavansa kasvisruokia myös perheelleen. Mikaelin perheessä kaikille hyvin maistuvien maitotuotteiden syöntiä on rajoitettu.
- Sekä Anu että Mikael ovat tyytyväisiä siitä, että nuorten tietoisuus ympäristöasioista on viime vuosikymmeninä lisääntynyt. Sen sijaan nuorten käytännön valinnoista puhuttaessa tilanne ei kuulemma ole juurikaan muuttunut.
Eroa on tosin jonkin verran eri kaupungeista ja eri lukioista puhuttaessa. Esimerkkinä Mikael mainitsee Joensuun lukion, jossa hän työskenteli vuoden ajan ennen Samkeen tulemistaan. Joensuun lukiossa opiskelijat muun muassa pyysivät joitakin opettajia mukaansa ilmastomarssiin.
Viimeinen, puolikas fakta tulee tässä: Tämän tekstin myötä sait jotakin uutta ajateltavaa ympäristöajattelusta ja siitä, miten omassa arjessasi voit toimia ympäristön hyväksi. Fakta laskettaneen vain puolikkaan arvoiseksi, sillä sen oikeellisuutta ei voi varmaksi todistaa eikä se edes suoranaisesti liity Anun ja Mikaelin ympäristöajatteluun. Anu ja Mikaelkin kuitenkin melko varmasti toivoisivat kyseisen faktan olevan totta.
“Vähemmälläkin selviää. Kaikkea ei tarvitse olla eikä kaikkea tarvitse tehdä”, haluaa Anu sanoa vinkiksi jutun lukijalle. “Ilman luontoa ei selviä.”
Mikael puolestaan haluaa huomauttaa, että tyytyväisyys elämään tulee harvoin materiaalisesta hyvästä. Miltei aina tärkeämpiä ovat muun muassa terveystilanne ja sosiaaliset suhteet. “Toisaalta ymmärrän sen, että nuoret elävät tietyllä tapaa hetkessä. Se kuuluu nuoruuteen.”
Muutakin sanottavaa Mikaelilta löytyy: “Yritän aina sanoittaa, että nämä ovat sellaisia asioita, jotka väistämättä tulevat vastaan. Ympäristö ja ilmasto ovat aiheina niin isoja, etteivät ihmiskunta tai yksittäinen ihminenkään pääse niitä karkuun, vaikka yrittäisikin olla niitä ajattelematta. Jos yrität sulkea tiedon ympäristöasioista pois, niin yrität blokata omia ajatuksiasi.”
Kiitos Anulle ja Mikaelille haastattelusta! Ja suuri kiitos sinulle, lukija, varsinkin, jos olet todennut viimeisen, puolikkaan faktan olevan osaltasi totta! ♥
