Kymmenen asiaa, jotka sinun tulisi tietää viittomakielestä 

Viittomakieli on tuttu sana, mutta et ehkä tiedä kuka sitä käyttää ja millaista se on. Ei hätää, sillä tässä jutussa pääset tutustumaan viittomakieleen kymmenen faktan avulla ja oppimaan uutta.  

Fakta yksi: Viittomakieltä käyttää äidinkielenään Suomessa noin 5500 ihmistä. Viittomakieltä käyttävät kuurot, sokeat, tulkit sekä lähihoitajat, jotka hoitavat kuuroja ja sokeita. Viittomakielessä voidaan lisäksi käyttää erilaisia tukiviittomia, joita käyttävät myös muut vammaisryhmät. 

Fakta kaksi: Tukiviittomat ovat viittomia, joita käytetään puheen rinnalla ja ne auttavat täydentämään puhetta.  

Fakta kolme: Monet ihmiset voivat ajatella, että viittomakieli olisi maailmanlaajuinen kieli, mutta näin ei kuitenkaan ole. Jokaisessa eri maassa on oma viittomakielensä, esimerkiksi Suomessa on käytössä kaksi eri viittomakieltä: suomalainen sekä suomenruotsalainen viittomakieli. 

Fakta neljä: Suomenkielisen viittomakielen keksi 1800-luvun puolivälissä suomalainen kuuro Carl Oscar Malm. Hän perusti Porvooseen ensimmäisen kuurojen oman koulun vuonna 1846. Kuurojen koulu opetuksessa aloitettiin suosimaan huulilta puhumista. 

Fakta viisi: Ainoa korkeakoulu, jossa voi opiskella viittomakieltä yliopistotasolla on Jyväskylän yliopisto. Siellä viittomakieltä voi opiskella pääaineena. Viittomakielen tulkiksi voi opiskella Helsingin, Kuopion tai Turun ammattikorkeakoulussa.  

Fakta kuusi: Viittomakielellä löytyy omat uutiset esimerkiksi Yleltä. Muita viittomakielelle tulkattuja ohjelmia ovat esimerkiksi Pikku Kakkonen, Linnan juhlat sekä lähivuosina on aloitettu tulkkaamaan myös euroviisuja viittomakielelle.  

Fakta seitsemän: Noin 50 vuotta sitten viittomakieli kiellettiin vähäksi aikaa ja kuurot henkilöt yritettiin opettaa puhumaan.  

Fakta kahdeksan: Tulkkauspalvelua voi käyttää henkilö, jolla on kuulo-, näkö- tai puhevamma. Tulkkauspalvelu voi toimia apuna työssä käymiseen, opiskeluun, asioitiin tai harrastukseen. 

Fakta yhdeksän: Vuonna 1995 viittomakieli sai perustuslaillisen aseman, jolla pystyttiin turvaamaan kuuroille oikeus oppia viittomakieltä sekä käyttää sitä vapaasti. 

Fakta kymmenen: Kansainvälistä viittomakielen päivää vietetään Suomessa 12. helmikuuta. Muualla maailmassa sitä vietetään 23. syyskuuta.