Yhdyssanojen kiemurat 

Yhdyssanoja on suomen kieli pullollaan. Niiden oikein kirjoittaminen saattaa olla toisinaan työlästä, ja erilaisia sääntöjä voi tuntua olevan loputtomiin. Tutkitaan nyt hieman näitä ihmeellisiä yhdyssanoja. 

Kahden tai useamman sanan merkitys voi riippua siitä, kirjoitetaanko ne yhteen vai erikseen. Näin tapahtuu etenkin sanapareissa, joissa toinen osa on genetiivimuotoinen. Auton kuljettaja tarkoittaa henkilöä, joka ajaa autoa, kun taas esimerkiksi taksikuski on autonkuljettaja. Autonkuljettaja on ammattinimike. 

Arjessa vastaamme tulevat varmasti useaan otteeseen sanat “äidin” ja “kieli”. Äidinkieli-oppiaine kirjoitetaan yhteen samaan tapaan kuin ammattinimike autonkuljettaja. Äidin kielestä puhuminen taas voi johtaa ajatukset esimerkiksi mustikkametsään, missä äidin kieli on voinut olla mustikasta sininen. Tässä tilanteessa olisi kuitenkin kummallista kertoa äidinkieli-oppiaineen olevan sininen. Kerromme myös suuntaavamme äidinkielen oppitunnille, sillä oppitunti äidin kielestä tuskin kuuluisi lukion opetussuunnitelmaan. 

On joitakin sanapareja, jotka aiheuttavat haasteita toistuvasti. Näihin kuuluu esimerkiksi “ennen kuin” ja “jokaviikkoinen”. Yleensä kuin-konjunktion sisältävät sanaparit kirjoitetaan erikseen ja inen-päätteiset taas yhteen. Näissä korvakuulo ei kuitenkaan välttämättä kerro järkevää ratkaisua, joten säännöt on vain parasta opetella ulkoa. 

Poikkeuksia liittyy myös ilmansuuntiin. Pelkästä ilmansuunnasta puhuttaessa se kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Kun taas halutaan kertoa vaikka Etelä-Suomessa tapahtuvista asioista, ilmansuunta tulee kirjoittaa isolla alkukirjaimella. Väliviivaa ilmansuunnan ja tässä tapauksessa valtion välillä ei myöskään sovi unohtaa. 

Huh! Melkoista sekamelskaa, eikö? Ei huolta, monet kieliopin säännöt pitävät kuitenkin yleensä paikkansa. Poikkeuksia näkee esimerkiksi yritysten ja sanomalehtien nimissä, mutta niidenkään kohdalla ei tavallisesti ole väärin noudattaa oikeinkirjoituksen sääntöjä.