Opiskelutapojen karuselli

Liikaa ruutuaikaa vai sittenkin opiskelua? Onko koneen tuijottamisella päivästä toiseen pelkkiä myönteisiä vaikutuksia? 

Tampereen kaupungin linjauksen mukaan lukio-opiskelijoille on annettava kannettavat tietokoneet opiskelua varten. Ihmettelen päätöstä, sillä Tampereen todella muuttovoittoisena kaupunkina olisi varmasti tärkeää olla esimerkillinen myös opiskelun suhteen. Tutkitusti silmä-käsikoordinaatio eli kynällä muistiinpanojen kirjoittaminen vihkoon vahvistaa muistijälkeä. Koneella toimimisesta samanlaista tulosta ei olla saatu.    

Minusta on mielenkiintoista, että tietokoneella opiskellaan ja samalla toitotetaan, että liika ruutuaika on pahasta. Jo viiden tunnin koulupäivän aikana näyttöä voi tulla tuijotettua yli kolmen tunnin ajan. Päivittäiseen ruutuaikaan lasketaan toki ihan yhtä lain läksyt ja muu surffailu laitteilla. Näin ollen tavallisena koulupäivä ruutuaika siis huitelee ainakin viiden tunnin kieppeillä. Ylen artikkelissa Kansalliset suositukset julki: Alle 2-vuotiaille ei lainkaan ruutuaikaa ja alle 13-vuotiaat pois somesta (Riia Hantula 9.10.2025) kerrotaan, että esimerkiksi 13-vuotiailla ruutuaikasuositus on enintään kaksi tuntia päivässä. Lukiolaiset ovat kyllä vanhempia, mutta on varmasti järkeenkäyvää, ettei laitteilla kannata olla montaa tuntia päivässä.  

On toki tietokoneenkin käytöllä omat hyvät puolensa. On ihan mukavaa, että laukussa voi nyt kantaa pelkkää konetta viiden oppikirjan sijaan, eivätkä niska-hartiaseudun jumit ole näin riesana koko ajan. Tietokoneen käyttö antaa myös mainioita valmiuksia työelämää ajatellen. Kun tietokoneella on opiskellut jo lukiossa, ei töissä mene itse työn suorittamisesta aikaa teknisiin pulmiin.  

Kannattaisinkin peruskoulun mallia: pääosa opiskelusta tapahtuisi oppikirjoista, mutta koneella kirjoitettaisiin vaikka pidempiä tekstejä. Näin ruutuaikaa ei kertyisi niin paljon koulusta, mutta siellä tarjottaisiin silti mahdollisuus oppia koneen käytön perusteita.