Tampereen lukioiden stereotypiat käsittelyssä ( osa 1 )
Tampereella eri stereotypiat näyttelevät suurta roolia lukiomaailmassa. Ne pyörivät jokapäiväisissä puheissa ja vitseissä. Ne vaikuttavat vahvasti siihen, mihin lukioon nuori haluaa hakea peruskoulun jälkeen. Niiden avulla nuoret luovat helposti oman kuvansa uudesta tapaamastaan ihmisestä.
Päätimme siis tehdä tutkivaa reportaasia tästä nuorille helposti samaistuttavasta aiheesta. Aloitimme prosessin luomalla mahdollisimman stereotyyppisen, fiktiivisen henkilön ja sen jälkeen kiersimme kouluilla selvittämässä, löytyikö koulusta paljon tällaisia henkilöitä. Ensin esittelyssä fiktiiviset hahmomme.
Sammon keskuslukio
Kasperi Korhonen ja Amanda Björk ovat nuori pari Sammon keskuslukiossa. Kasperin elämään kuuluu jääkiekko-harrastuksen lisäksi mökkiviikonloput, ja säännöllinen myöhästely aamutunneilta. Amanda uskoo Kasperin tulevaisuuteen NHL-tähtenä, ja Floridasta löytyvään kesämökkiin.
Reima (Remu) Paatela taas on jälleen kerran tullut samoilla silmillä Sammon keskuslukion käytäville. Hän on viettänyt taas yhden pitkän yön tietokoneen edessä pelaillessa ja pitsaa syöden. Remua ei kiinnosta mennä filosofian tunnille, joten hän tulee viestintälinjan siivessä sijaitsevaan harjoitustoimitukseen nukkumaan päiväunia ja katsomaan Netflixiä. Remu käy suihkussa silloin kun huvittaa, koska on ylpeästi oma itsensä.
Tampereen klassillinen lukio
Elina Karikoski harrastaa lukemista ja kirjoittamista omissa oloissaan, jolloin Tampereen klassillinen lukio on hänelle täysin oikea paikka. Koulussa Elinalla on oma pieni kaveriporukkansa, mutta eivät he juuri toisiaan vapaa-ajalla näe.
Hatanpään lukio
Iivari Äimän neljäs vuosi Hatanpään lukiossa on alkanut mallikkaasti. Viimeisen vuoden lukujärjestysten helppouden ansioista on hän onnistunut pääsemään läpi jopa puolista kursseista. Koulukirjojen sijaan Iivarin käteen on tuntunut liimautuneen skeittilauta ja kaljatölkki: ”Oonhan mä sentään täysikäne”, Iivari naurahtaa.
Tammerkosken lukio
Solja Rislakki käy kolmatta vuotta Tammerkosken lukion kuvaamataidon erityislinjaa. Vapaa-aikansa hän käyttää piirtäen ja lukien sarjakuvia sekä käyden cosplay-tapaamisissa. Opettajatkaan eivät enää pysy perässä minkä värisillä hiuksilla Solja tulee minäkin päivänä kouluun. Unelmissa hänellä on seuraavana matka Tokioon ja lävistys kulmakarvaan.
Svenska samskolan
Juuri takaisin Tampereelle Porvoon kartanostaan palannut Peter Söderström puhuu äidinkielenään ruotsia ja tämän takia käy Tampereen ruotsinkielistä lukiota. Hän harrastaa purjehdusta ja seuraa isänsä kanssa aktiivisesti raveja. Hänellä on varaa kalliiseen autoon ja kalliisiin vaatteisiin, eikä epäröi näyttää sitä.
Ja tähän päädyimme…
Oma koulu, pahin koulu. Koska olemme itse Sammon keskuslukiosta, olemme tottuneet jo täällä pyöriviin ihmisiin ja näin ollen meidän on helppo löytää stereotypiat keskuudestamme. Jokainen meistä myöntää tunnistavansa vähintäänkin yhden jokaisesta stereotypiasta.
Tampereen klassilliseen lukioon astuessamme kuulimme ensimmäisenä keskustelun ydinfysiikasta ja näimme seinällä olevan taulun höyryveturista sekä katosta roikkuvan atomimallin. Olimme selvästikin tulleet sisään luonnontiedelinjan ovesta. Saimme itsellemme esittelijän näyttämään koulua. Saimme kuulla, että osassa koulua täytyy olla ihan hiljaa ja sen huomasimme itsekin. Löysimme myöskin tästä koulusta useammankin stereotypiaan sopivan henkilön.
Jo Hatanpään lukion pihaan tultaessa aistimme siitä huokuvan tunnelman. Koulun lähelle sijoitettu baari näytti houkuttelevan ainakin muutamaa lukiolaista, mutta oli Hatanpäällä myös monta kilttiä ihmistä. Skeittilautoja näkyi odotettua vähemmän, mutta emme niiltäkään välttyneet.
Tammerkosken lukiosta oli ehkä kaikista vaikein löytää stereotyyppistä lukiolaista. Löysimme kyllä monta mahdollista henkilöä, muttemme oikeastaan yhtään täysin stereotypiaa vastaavaa koululaista. Muutos muun koulun ja kuvaamataidon siiven välillä oli kuitenkin huomattava.
Suomenruotsalaiset stereotypiat romuttuivat astuessamme sisään Svenska samskolanin ovista. Kun katsoimme tarkemmin, löysimme kyllä myös muutaman stereotypian täyttävän henkilön, mutta hyvin suuri osa koululaisista oli samalla tasolla, kuin jokainen muukin meistä.
Vaikka lähes jokaisessa koulussa oli stereotyyppisiä ihmisiä ja ilmapiiri ja yleinen koulun ilme oli eri jokaisessa koulussa, haluamme painottaa, ettemme tunne kyseisiä henkilöitä, eikä tarkoituksenamme ole loukata ketään. Tärkeä huomio on myös, että jokaisessa koulussa, jossa vierailimme, oli myös paljon erilaisia ja stereotypioihin sopimattomia ihmisiä.
Emmi Kortteinen, Heidi Tauriainen & Oona Koivula
