Elämää erityisherkkänä
Erityisherkkyydellä tarkoitetaan synnynnäistä, hermollista ominaisuutta, joka ei kuitenkaan ole diagnosoitava sairaus. Erityisherkkyyttä voidaan joillakin testeillä ehkä vahvistaa tai huomioida, mutta se on enemmän piirre ihmisissä. Erityisherkkyydellä ja tietyillä mielenterveyden häiriöillä on keskenään paljon yhteisiä piirteitä, mutta usein ne myös eroavat toisistaan. Sitä ei siis oikein voi määritellä minkään mielenterveyden häiriön kategorian alle. Suomessa erityisherkkyydestä ei olla puhuttu vielä liioin ja siksi kaikki puhe asiasta onneksi vie stigmaa pois ja lisää tietoisuutta – se on tämänkin jutun tarkoitus.
On siis tärkeää saada ihmiset ymmärtämään, millainen ominaisuus on kyseessä ja miten ikäviä ennakkoluuloja voitaisiin välttää. Monet erityisherkät ovat jo usein lapsuudessaan joutunut vaikeisiin tuntemuksiin omasta herkkyydestään, jolle ei yksinkertaisesti kukaan voi mitään. Usein perheenjäsenet tai ylipäätään paljon ihmisen kanssa tekemisissä olevat saattavat huomata korostuneen herkkyyden. Itse ainakin usein jouduin miettimään, mikä minussa on vikana, kun reagoin niin vahvasti asioihin, joihin muut ympärilläni eivät edes kiinnittäneet huomiota. “Miksi sä oot niin herkkä?” tai “Miksi sä aina alat itkemään?” olivat muilta kysymyksiä, joihin jouduin usein itkiessäni miettimään vastausta. Enkä osannut sanoa, miksi. Myöhemmin sain selityksen tutkimalla tätä piirrettä, ja silloin tuntui, että kaikki loksahti paikalleen. Tämä on yleinen ilmiö erityisherkkyyteen tutustuttaessa.
Erityisherkkyys ei kuitenkaan tarkoita pelkästään itkua. Se on kaikenlaisten tunteiden ja aistien ylikorostumista. Herkkyys voidaan mieltää toki hyväksi piirteeksi ihmisessä ja erityisherkkä ihminen kykenee esimerkiksi hyvin lukemaan toisia ihmisiä ja ymmärtämään toisten tunnemaailmaa. On myös siistiä, että aistit ja tunteet tuntuu vahvoina. Esimerkiksi kun musiikki kuulostaa hyvältä, niin se todellakin kuulostaa hyvältä. Jopa selittämättömällä ja todella vaikuttavalla tavalla.
Ongelmaksi tämä piirre kuitenkin muodostuu juuri siinä missä se on myös parhaimmillaan. Koska tunteet ja aistit esiintyvät selittämättömän vahvoina, niin tuntemukset menevät yli. Kaikki ihmisten analysoiminen sekä aistien herkkyys saattavat olla ajoittain hyvinkin kuormittavia ja vaikuttaa paljon arkielämään ja läheisiin. Siksi on tärkeää myös yrittää ymmärtää herkkyyttä sen sijaan, että esitettäisiin syyttäviä kysymyksiä tai tehtäisiin siitä ikään kuin virhe ihmisen luonteessa. Kyseessä on synnynnäinen ominaisuus, joka ei syyttelemällä katoa.
Teksti: Veera Naumanen
Kuva: Pixabay