Kestävä, kestävämpi kouluruoka
“Kouluruoka on ihan p*****!” Yläasteella oltiin kovia arvostelemaan, ja tällainen kommentti lieneekin useammalle tuttu. Lukiossa porukka kuulostaa onneksi positiivisemmalta ruoan suhteen. Onko jälkiruoalla vaikutusta, ken tietää? Vai onko nuorista kenties tullut ajattelevaisempia?
Kouluruokaa tarjotaan Suomessa noin 850 000 lapselle ja nuorelle, mikä vastaa likimain 15 prosenttia Suomen väestöstä. Siksi kouluruoalla lieneekin varteenotettava rooli ruoan ympäristö- ja ilmastovaikutuksista puhuttaessa. Koulut tarjoavat lapsille ja nuorille monia mahdollisuuksia vaikuttaa ruoan ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin sekä omiin eettisiin ruokailutottumuksiin. Hyvänä esimerkkinä toimii ikioma Samkemme.
Hävikistä voitoiksi
Oletko koskaan pohtinut, paljonko ruokahävikkiä Suomen kouluissa syntyy? Tarkkaa määrää on hankala selvittää, mutta on arvioitu, että se vastaa vuodessa jopa 70 000 henkilöauton päästöjä (2019). Tampereella määrä oli vuonna 2023 noin 40 000 kilogrammaa, mikä vastaa suunnilleen lentokoneen painoa. Jätelaki velvoittaa hyödyntämään syömäkelpoisen ruoan, joten hävikkiruoan määrään on syytä kiinnittää huomiota. Pirkanmaan Voimia on onneksi puuttunut asiaan tarjoamalla toisinaan kouluissa edellispäivän hävikkiruokaa varsinaisen ruoan lisäksi. Ruokaa on myös lahjoitettu nuorisotiloille.
Myös Samkessa hävikki on otettu huomioon. Koulullemme on hankittu vaaka, joka punnitsee roskiin heitetyn jätteen. Syyskuun lopussa järjestettiin Biojätteetön päivä, jonka tarkoituksena oli kiinnittää huomiota roskiin heitetyn syömäkelpoisen ruoan määrään. Lukio-opiskelijat voivat myös ostaa hävikkiruokaa kahviosta lounasajan jälkeen tai kasata lounaalla itselleen toisen annoksen myöhemmin syötäväksi maksua vastaan.
Kuinka kannattavaa ruokahävikin vähentäminen oikeastaan on? No, Sodankylässä sillä saatiin säästettyä 100 000 euroa yhden kevätlukukauden aikana. Akaassa ja Pirkkalassa joidenkin koulujen ja päiväkotien hävikkiruokaa on alettu myydä halukkaille mobiilisovelluksen kautta. Jopa 80 prosenttia hävikistä on mennyt kaupaksi. Varsinkin pidemmällä tähtäimellä tämä tarkoittanee melkoisia tuottoja. Melko suuria summia on siis liikenteessä tässäkin bisneksessä.
Kasvisruoka – tulevaisuuden valinta
Ympäristöystävällisemmästä ruokailusta puhuttaessa merkittävässä roolissa on kasvisruoka. Eläinpohjaisen ravinnon tuottamiseen käytetään nimittäin noin 70 prosenttia Suomen peltoalasta. Varsinkin lehmät syövät runsaasti nurmea ja viljaa, ja kaikki tämä maa-ala on pois muun maatalouden käytöstä. Lehmät myös tuottavat ruoansulatuksessaan metaania, joka on merkittävä kasvihuonekaasu. Näistä syistä olisi tärkeää vähentää varsinkin lihan ja maitotuotteiden kulutusta. Muutenkin useimmat suomalaiset syövät näitä arjessaan ilmaston kannalta liikaa.
Kasvisruoan suosio on kasvussa. Kouluissakin sitä on tarjolla kaikille ja Samkessa se on asetettu linjastolle ennen liharuokaa. Kasvisruoan laatua pyritään parantamaan ja opiskelijoiden mielipiteet ovat tärkeässä roolissa kehitysprosessissa. Lokakuussa 2024 koulussamme järjestettiin Voimian kasvisruoan kehittämistilaisuus, jossa halukkaat opiskelijat saivat maistaa kahta uutta kasvisruokaa ja kertoa mielipiteensä siitä, kannattaisiko nämä ruoat lisätä ruokalistalle. Lisäksi puhuttiin paljon kasvisruokavaliosta ja kasviproteiineista. Esiin nousivat monenlaiset äänet: niin kasvisruokavaliota noudattavien, kasvisruokaa välttelevien ja kaikkien siltä väliltä.
Suuremman mittakaavan asiaa
Myös suuremmat tahot ovat kiinnostuneet ruokajärjestelmän kehittämisestä, kasvisruoan lisäksi ihan yleiselläkin tasolla. Tällainen on muun muassa ECF4CLIM-tutkimushanke, joka toimii Suomen lisäksi muutamassa muussakin maassa. Hankkeen tavoitteena on edistää kestävää kehitystä kouluissa ja oppilaitoksissa, ja osana tätä on Suomessa kouluruoka. ECF4CLIM on kiinnostunut kuulemaan opiskelijoiden mielipiteitä kestävään kehitykseen liittyen ja järjestääkin aiheesta tilaisuuksia aika ajoin.
Toinen suurempi hanke on nimeltään FUSILLI. Se on eurooppalainen hanke, jonka tavoitteena on ratkaista ruokajärjestelmien globaalit haasteet. Tampereen kaupunki on hankkeessa mukana.
Miten sitten edistää kestävää kouluruokailua?
Suuremmista hankkeista huolimatta kestävämmän kouluruokailun edistämisen ei tarvitse olla yksittäiselle opiskelijalle vaikeaa. Hyvin helppo keino hävikin vähentämiseksi lienee tuttu jo päiväkodista: ota vain sen verran, mitä syöt. Aina voi hakea lisää. Kasvisruoan kanssa kannattaa olla avoin uusille mauille. Kasvisvaihtoehtoa voi ryhtyä maistelemaan vaikkapa yhdessä liharuoan kanssa. Toinen vaihtoehto on punaisen lihan käytön vähentäminen. Pienetkin teot vievät eteenpäin, kunhan niissä on ajatus mukana. Pieniin yläkoululaisiin verrattuna lukiolaiset vaikuttavatkin onneksi melkoisen ajattelevaisilta.
Kouluruoka on paljon muutakin kuin proteiineja ja hiilihydraatteja lautasella. Se on hyvinvointia, jaksamista ja valintoja kohti terveellisiä ja ympäristöystävällisiä ruokailutottumuksia. Lisäksi se on loistava mahdollisuus vaikuttaa kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseen.
Tietoa aiheesta:
Ruoan ilmastovaikutukset ja kestävä kouluruoka
– https://www.ilmastoviisas.fi/tietopaketit/ruoan-ilmastovaikutukset/
– https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/kestava-kehitys-ja-ilmastovastuu-kouluruokailussa
Ruokahävikki
– https://voimia.fi/vastuullinen-voimia/ruokahavikki/
– https://www.saasyoda.fi/ruokahavikki-suomessa
– https://www.kouluruokakilpailu.fi/ajankohtaista/tyhjaksi-syoty-lautanen-vahentaa-ruokahavikkia/
– https://yle.fi/a/74-20091710
– https://yle.fi/a/74-20110647
Kasvisruoka
– https://wwf.fi/ruoka/ruuan-ymparistovaikutukset/
Suuremmat hankkeet
