Tavallinen arkipäivä: koulussa vai töissä?

Tunteja, kotiläksyjä sekä kokeita. Satoja ja taas satoja tunteja koulun penkkiä kuluttaen. Välillä koulunkäynti saattaa tuntua turhauttavalta ja mieli tekisi jonnekin muualle. Koulun aulassa vaeltaessa kuulee usein lauseita ”Kunpa olisin töissä, saisi edes rahaa”, ”Vihaan koulua”, tai suosikkini, ”Koulu on kyllä todella rankkaa.” Artikkelissa vertailen tavallista arkipäivää koulussa, sekä töissä. Kumpi päivä on rankempi, sen päättäköön jokainen itse.

Koulupäivä

Kello seitsemän. Koulu alkaa 8.15 ja kello soi. Et jaksaisi nousta, mutta keräät itsesi ja nouset ylös laittautumaan koulupäivää varten, tai kenties jotain koulussa olevaa henkilöä varten. Syöt aamupalan mikäli ehdit ja lähdet suoriutumaan tulevasta päivästä. Koulumatka kestää kaksikymmentä minuuttia, mutta bussi tulee tasan kahdeksalta. Saavut ensimmäiselle tunnille 8.22 ja pahoittelet opettajalle myöhästymistäsi. Tunnin aiheena on toinen maailmansota. Avaat tietokoneen ja alat naputtelemaan muistiinpanoja, kunnes havahdut siihen faktaan, että sama asia on käyty jo kahdeksannella luokalla ja osaat asian kyllä sitten kokeessa. Ei muuta kuin Netflix auki ja Frendit pyörimään.

Vihdoin välitunti. 75:n minuutin pätkä tuntui ikuisuudelta. Onneksi nyt pääsee syömään. Ruokana on uunikalaa ja kuulet ympärilläsi useita negatiivissävyisiä palautteita päivän ruoasta. Et itsekään pidä siitä, mutta syöt vähän ruokaa jaksaaksesi loppupäivän. Ruoan jälkeen haet jälkiruokakahvin ja suuntaat seuraavalle tunnille. Puhelimesta on akku vähissä. Onneksi istut seinän lähellä, joten saat virtaa puhelimeen ja voit selailla Instagramia muutaman minuutin -tai vaikka koko tunnin. Opettaja kysyi sinulta tehtävän 4b vastausta, mutta et osannut sitä. Sekunnit matelevat ja viisari liikkuu aina vain hitaammin. Pääsisipä jo välitunnille. Lopulta tunti päättyy ja pääset taas tapaamaan kavereita. Vielä yksi tunti ja päivä on ohi. Onneksi on äidinkieltä, koska siellä ei tarvitse tehdä mitään. Päätät kuitenkin kerätä itsesi ja olla koko tunnin aktiivinen, viittaat jopa pari kertaa. Tunti kuluu nopeasti ja onkin jo kotiinlähdön aika. Huomenna on ruotsin pistokoe ja ystäväsi pyytää sinua jäämään koululle opiskelemaan. Jäät hetkeksi ennen bussin tuloa, mutta levottomuus iskee ja suuntaat kotiin.

Vihdoin kotona. Heität repun nurkkaan ja tunnollisena oppilaana avaat kirjan läksyjen kohdalta ja teet tehtävät viidessä minuutissa. Avaat jälleen Netflixin, mutta koska ruotsinkoe on huomenna, katsot yhden jakson ruotsinkielisillä tekstityksillä. Kotitehtävät sekä kokeisiin luku hoidettu alle tunnissa. Soitat ystävällesi ja lähdette yhdessä piipahtamaan kaupungissa.

Työpäivä

Kello soi 5.30. Pyörit sängyssä vielä pienen hetken, mutta kahvit on keitettävä ennen lähtöä, joten nouset sängystä. Laitat kahvin tippumaan pienen tyhjyyteen tuijottamisen jälkeen. Seuraavaksi on vuoro kaunistautua. Peset hampaat ja muistat, että olet menossa töihin. Unohdat laittautumisen, koska likaat itsesi jo ensimmäisen vartin aikana. Tyydyt hampaidenpesuun. Avaat vaatekaapin ja puet päällesi ensimmäiset vaatteet mitkä kiireessä näet. Työvaatteet ovat samanlaiset joka ikinen päivä, mutta vaihtelun vuoksi puet valkoisten sukkien sijasta harmaat. Pieni vaihtelu virkistää aina. Kahvin hörppimisen lomassa teet leivän ja sitten onkin aika lähteä.

Työt alkavat 7.00. Lähdet ajoissa, koska työvaatteiden pukemiseen on varattava aikaa viitisen minuuttia. saavut töihin kymmentä vaille, joten ehdit lorvimaan vielä hetken ennen töiden aloittamista. Sitten hommiin. Ovi aukeaa ja esimies saapuu jakamaan työtehtäviä. Sinut määrätään ulos purkamaan juuri saapunutta lautakuormaa ja lähdet valumaan pihalle. Työpariksesi saat Heikin, vai oliko hänen nimensä sittenkin Jussi. Hankala sanoa, koska hän ei puhu mitään. Vaivut omiin ajatuksiisi ja heittelet lautoja ulos suuren kuorma-auton kyydistä. Heikki-Jussi siirtää laudat paikoilleen ja saatte urakan valmiiksi juuri ennen kahvitaukoa. Lompakko tosin jäi autoon, joten kyseessä on pelkkä tauko. Onneksi sentään pääset lämmittelemään kohmeisia raajojasi.

Tauolla vaivut omiin oloihisi, Kuuntelet eläkeikää lähestyvien miesten valitusta työajoista, esimiehistä, säästä sekä muista ajankohtaisista aiheista. Joku vilkaisee kelloa ja ryhmä vaivaantuneita miehiä lähtee tallustamaan työmaata kohti. Menet mukana, mutta piiloudut hetkeksi rakenteilla olevan kerrostalon uumeniin tuijottamaan seinää. Ruokataukoon on enää kaksi ja puoli tuntia. Koitat piilotella esimiehiä mahdollisimman pitkään, kunnes sinut löydetään ja käsketään kantamaan parveketukia viidenteen kerrokseen. Positiivisena ajattelijana toteat ainakin pysyväsi kunnossa, sekä lämpimänä.

Ruokatauon vuoro. Ehdit hakemaan lompakon ja suuntaat lähellä sijaitsevaan Lounaskahvilaan. Puoli tuntia aikaa kerätä voimia seuraavaan viiteen tuntiin. Nautit jokaisesta ruokatauon minuutista täysin rinnoin, etkä halua sen loppuvan koskaan. Kello kuitenkin juoksee ja suuntaat takaisin työmaalle.

Loppupäivän agenda on parkkipaikan valaminen, ja saat lapion käteesi. On aika siirtää betonia kottikärryyn ja kuljettaa sitä. Kello alkaa olemaan puoli neljä ja kotiinlähtö alkaa olemaan käsillä. Työt ovat kuitenkin pahasti kesken ja lupaat vastahakoisesti jäädä ylitöihin, koska esimiehelle ei sanota ei. Tunnit kuluvat ja pääset lähtemään kuudelta kotiin. Heti kotiin päästyäsi menet hetkeksi makaamaan sänkyyn. Ystäväsi kysyy sinua ulos, mutta aikaa on käytettävissä enää pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. Kieltäydyt ja rentoudut hetken. Valvot kuitenkin myöhään. Et halua nukahtaa aikaisin, koska tiedostat että kun heräät, lähdet töihin.

Yhteenveto

Koulu -ja työelämä ovat hyvin erilaisia, mutta myös samankaltaisuuksia on havaittavissa. Suurin yhdistävä asia on, että kumpaakaan ei huvittaisi tehdä, mutta edes toinen yllämainituista on pakollista. Kun olet koulussa haluat töihin, ja kun olet töissä haluat kouluun. Yhteisöllisyys on myös tärkeää molemmissa. Jos opettajat sekä esimiehet ja koulu sekä työtoverit ovat mukavia, sujuu tehtävätkin mukavammin. Jos taas näin ei ole, mikään ei suju.

Kumpi sitten on kannattavampaa, töissä käyminen vai opiskelu? Oma vastaukseni ei ole muodostunut vieläkään, mutta tätä kysymystä miettiessä on hyvä muistaa yksi fakta. Koulu kestää vain murto-osan elämästäsi, mutta töitä joutuu tekemään jopa neljästä viiteenkymmeneen vuoteen. Ja mitä enemmän opiskelet, sitä varmemmin saat joskus mukaviakin töitä. Tiivistettynä asiat ovat yksinkertaisia. Mitä tahansa teetkään, tee se kunnolla. Itse opin sen kantapään kautta, mutta silloinkaan ei ole liian myöhäistä.

Matias Alasaukko-oja