Karmivassa karnevaalissa riitti tekemistä vierailijalle, mutta myös työntekijälle

Syyslomaviikolla Tampereen Särkänniemi vaihtui kolmatta kertaa normaalista ilon ja naurun täytteisestä huvipuistosta Halloween -teemaiseksi karnevaaliksi. Notion toimittajat Iida Vartiainen ja Johannes Siren seurasivat aamusta iltaan, mitä paikalla tapahtui.

Johannes

Työpäivät alkavat aina aamukokouksilla, jotka vietetään työntekijöiden sisäpihalla. Niin myös tänäänkin. Työkassi olalla, vesipullo kädessä ja mielessä tuleva työpäivä. Kaikilla on ajatuksena ruuhkainen ja asiakastäytteinen päivä. Esimieheni aloittaa kokouksen päivän tärkeillä asioilla ja lopettaa sen toivottamalla hyvää päivää.

Aamukokouksesta lähdetään heti omalle pelille, jota on tarkoitus peluuttaa kokopäivä. Minun pelini on tänään Delfiinipeli. Ennen kokoukseen menoa olin hakenut jo palvelutoimistolta pohjakassan, jonka tyhjennän heti pelillä olevaan kassaan. Lasken pelillä myytävät pelipaketit ja asetan ensimmäisen nipun paketteja pöydälle. Laitan pelin päälle, asetan mikrofonin päähäni ja avaan sermit. Näin asiakkaiden odottaminen alkaa.

Ensimmäinen asiakas saapuu puolen tunnin päästä puiston avaamisesta. Hän kyselee pelipaketista ja lopulta haluaa ostaa sellaisen. Myyn hänelle pelipaketin kertoen kaikkien pelien sijainnit ja oman pelini säännöt. Hän päättää katsoa kaikki pelit läpi, eikä jää minun pelilleni pelailemaan. Pian puisto täyttyy asiakkaista.

Iida

Saavun Särkännimeen vasta muutamaa tuntia aukeamisen jälkeen välttääkseni pahimmat ruuhkat lipunmyynnissä. Ei mene kauaakaan, kun kädessäni komeilee ranneke ja olen valmiina viettämään hauskan päivän huvipuistossa. Viimeisestä Särkänniemireissusta on kulunut jo pari vuotta, joten olen odottanut innolla tätä päivää.

Päästyäni laitealueelle punaisen maton kautta, suuntaan ensimmäisenä lapsuuteni lempilaitteeseen eli Keinukaruselliin. Siitä on ehtinyt kulua jo useampi vuosi, kun viimeksi istahdin sen kyytiin. Aika selvästi kultaa muistot, sillä muistin sen olevan lepsumpi kuin mitä se todellisuudessa oli.

Johannes

Alkupäivän peluuttamisen kruunaa ansaittu puolentunnin tauko. Pelimyyjien aamutauottaja kiertää pelejä ja tuuraa myyjiä heidän käydessä tauolla. Hän saapuu pelilleni ja vaihdamme muutaman sanan. Ojennan mikrofonini hänelle ja hän huikkaa vielä ajan, jolloin minun pitää palata. Taukohuoneessa otan evääni jääkaapista ja täytän vesipulloni. Valmistan ruokani mikrossa ja valitsen paikan missä istun.

Iida

Puistoa kierrellessä alkaa vatsassa kurnia. Mieleni tekee pizzaa, joten valintani on tällä kertaa Pizzeria Pelle. Olisi kuitenkin pitänyt valita toisin, sillä lopulta se tuotti karvaan pettymyksen. Ravintolassa on ahdasta ja kylmä. Itse ruoka on ihan maittavaa, mutta ei 14 euron arvoista.

Täydellä vatsalla en halua heti palata laitteiden pyöritykseen, joten kipuan hissillä Näsinneulaan. Ylhäällä tornissa silmieni eteen aukeaa Tampereen kauniit maisemat. En kuitenkaan malta olla ylhäällä kovin kauaa, koska haluan päästä tutustumaan teema-alueisiin. Kun palaan takaisin maan kamaralle on ehtinyt jo tulla pimeä.

Pidän erityisesti Angry Birds Landin meksikolaisesta kuolleiden päivästä, sillä joka puolella raikuu teemaan sopivaa musiikkia ja värit loistavat alueella. Joka kulmalla on paljon koristeita ja melko ahtaat kävelyreitit luovat kylämaisen tunnelman. Puiston itäpäädyssä sijaitseva Zombie Zone ei kuitenkaan ole minulle yhtä mieluinen. Alueella pyörii välillä näytelmä, mutta se jää melko epäselväksi. Zombit eivät muutenkaan ole alueella niin isossa osassa kun voisi kuvitella.

Johannes

Huomaan kauempaa ystäväni Iidan ja ilahdun hänen istuessaan Delfiinipelin ääreen. Häntä vastaan asettuu innokas haastaja. Otan maksun molemmilta, selitän säännöt ja laitan pelin päälle. Molempien delfiinit pääsevät vauhtiin Delfiinimusiikin soidessa. Molemmat vierittävät kahta palloa yrittäen saada pallot parhaimpaan onkaloon, josta delfiinit loikkivat eniten. Iida voittaa pelin saadessaan delfiininsä ensimmäisenä maaliin. Ojennan hänelle palkinnoksi limsapullon.

Iida

Illalla puiston tunnelma vain paranee entisestään, kun valot hohtavat lumoavasti ympäri karnevaalia. Ennen kotiinlähtöä päätän nauttia kupin kuumaa vaahtokarkkikaakaota. Auringon laskiessa on alkanut hieman paleltaa, joten kuuma juoma tekee todella hyvää. Katsahdan vielä mäen päältä laitealuetta, joka on vielä hetken täynnä naurua ja toimintaa. Pian se kuitenkin hiljenee talviloman ajaksi.

Johannes

Viimeisen aukiolotunnin aikana alan valmistella tilitystä. Lasken päivän aikana tulleita peliseteleitä, kirjoitan päiväraporttia ja täytän tilityspussien tiedot. Kellon lyödessä tasan yhdeksän kuulen sulkemiskuulutuksen. Sulkiessani pelini sermit näen kuinka viimeiset asiakkaat lähtevät antoisan päivän jälkeen kohti uloskäyntiä. 

Teksti ja kuvat: Iida Vartiainen & Johannes Siren