Suomen tunnetuimpii kuuluva asianajaja Samkessa: Mielekäs ura syntyy kiinnostuksen pohjalta 

Isä ja poika Kaarle Gummerus ja Santeri Gummerus päätyivät samalle uralle. Asianajajina heidän työnsä keskiössä on huolehtia siitä, että jokaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin toteutuu. 

 
Santeri Gummerus (vas.) ja Kaarle Gummerus vierailivat Sammon keskuslukiossa kertomassa asianajajan työstä. 

Astun Sammon keskuslukion pääovista sisään ja suuntaan askeleeni kohti luokkatilaa. Puhujatilaisuus ei ole vielä alkanut, mutta opiskelijat ovat jo vallanneet suuren osan istumapaikoista. 
Kiinnostus ei ole yllättävää, sillä toinen puhujista on monille tuttu lehtien otsikoista. 
Puheensorina täyttää tilan vielä hetken, kunnes kello lyö kahtakymmentä vaille yhdeksän. Silloin luokkatilan eteen asettuvat isä ja poika. 
Kaarle Gummerus otti sukunsa nimeä kantavan Tamperelaisen asianajotoimiston hoitaakseen vuonna 1995. Sen jälkeen hän on tullut tunnetuksi puolustusasianajajana useissa laajaa julkisuutta saaneissa rikosoikeudenkäynneissä.  
Vuosien aikana Gummerus on toiminut puolustusasianajajana useissa kansainvälistäkin huomiota herättäneissä rikosjutuissa. 
Santeri Gummerus seuraa isänsä jalanjälkiä. Sammon keskuslukiosta muutama vuosi sitten valmistunut Gummerus opiskelee nykyisin oikeustiedettä Lapin yliopistossa ja työskentelee harjoittelijana isänsä asianajotoimistossa. 
Kaarle ja Santeri Gummerus ovat saapuneet Sammon keskuslukiolle kertomaan asianajajan työstä ja omista urapoluistaan osana Tampereen kaupungin koulujen Työelämäviikkoa. 
 
Kaarle Gummerus kertoi luennolla, miten yrittäjyys näkyy asianajajan työssä. 
 
Asianajajan ammatti ei kuitenkaan ollut kummallekaan ainoa mielessä ollut vaihtoehto. Santeri Gummerus haaveili nuorena liikennelentäjän ammatista. Lopulta oikeustiede vei kuitenkin voiton. 
”Mä itse pohdin sen asian läpi ja totesin, että tämä on kyllä niin mielenkiintoista juttua, että pakko painella oikikseen”, Santeri Gummerus kertoo. 
Kaarle Gummeruksen nuoruuden suunnitelma olisi vienyt puolestaan aivan toisenlaisten työvälineiden äärelle. Hän harkitsi puusepän ammattia ja rakentelikin lapsena lennokkeja ja laivoja. Ajatus käsillä tekemisestä ei ole kadonnut vuosikymmenten aikana. 
”Kun mä tästä eläkkeelle jään, niin mulla on sorvi odottamassa. Mä rupean tekemään niitä töitä sitten”, Kaarle Gummerus myhäilee. 

   Kaarle Gummerus suuntasi suoraan Sammon keskuslukion vierailun jälkeen kuulusteluihin. 
 

 
Työ rikosasianajajana

Puusepänverstaan sijaan Kaarle Gummeruksen työpäivät ovat kuluneet toimistossa ja oikeussaleissa.    
Julkisuudessa huomio kiinnittyy usein rikosten poikkeuksellisuuteen, mutta Kaarle Gummerukselle nämä ovat vain murto-osa arkipäiväisestä työstä. Mittasuhdetta kuvaa se, että Gummeruksen toimistossa tuli tänä vuonna täyteen 10 000 käsiteltyä juttua. 
Kaarle Gummerus korostaa, ettei asianajajan tehtävä ole pohtia päämiehen syyllisyyttä tai syyttömyyttä, vaan arvioida syyttäjän esittämiä todisteita ja sitä, riittävätkö ne tuomion perusteeksi.  
Hänen mukaansa oikeusvaltion keskeinen tehtävä on varmistaa, ettei ketään tuomita ilman riittävää näyttöä. Hän pitääkin pahimpana virheenä mahdollisuutta, jossa syytön henkilö saisi tuomion. 
”Jos on sillä lailla ehkä syyllinen, niin ei pidä koskaan tuomita, koska se virhe, mikä siinä voi tapahtua on niin lopullinen ja radikaali”, Gummerus painottaa. 
Kaarle Gummerus muistelee vielä hänen vaarinsa sanoneen aikoinaan, kuinka tahallisuus ja ylipäänsä todistaminen ovat hyvin vaikeita rikosprosesseissa.  
”Mä olin nuorena sitä mieltä, että kun mä oon lukenut Brynolf Honkasalon kirjat, niin kyllähän minä sen tiedän ja osaan”, hän naurahtaa. 
Kaarle Gummerus kertookin käytännön vasta opettaneen, miten rikosoikeudellisia asioita sitten oikeasti arvioidaan. Hän korostaa vielä, kuinka tärkeää asianajajan työssä on tapa, jolla asiat esitetään. 

 Santeri Gummeruksen mukaan intohimo omaa alaa kohtaan on uravalinnan tärkein lähtökohta.                              

Milloin on työtä ja milloin ei 

Vakavien rikosasioiden parissa työskentelevän on myös osattava pitää etäisyyttä käsittelemiinsä tapauksiin. Siksi toimiva tukiverkko on tärkeä osa työssä jaksamista. 
Santeri Gummeruksen mukaan asiassa auttaa, jos mieltää itsensä osaksi oikeusprosessia.  
”Itse tykkään ajatella vaan, että asia on vakava, mutta oma tehtävä on olla osa tätä prosessia ja taata ne oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeet”, hän toteaa.  
Kaarle Gummerus lisää, että aina on myös mahdollista olla työterveyden kanssa yhteydessä. Toimiston sisällä keskustellaan myös painavista aiheista. 
”Koettaa pitää se asia kuitenkin vaan asiana. Ei liikaa lähteä miettimään ihmiskohtaloita tai muita. Koettaa pitää se semmoisena ulkoisena tapahtumana, jota selvittää”, Gummerus kertoo. 
Työ ei kuitenkaan aina jää toimistolle. 
”Tämä rikosasianajajan työ on nimenomaan perhe-elämälle aika haastava, koska meidän pitää pitää toinen jalka siellä työelämässä,” Kaarle Gummerus toteaa. 
Gummeruksen mukaan rikosasianajajan työ ulottuu usein myös kotiin. Poikien ollessa pieniä hän pyrki palaamaan töistä ennen viittä viettääkseen aikaa perheensä kanssa. Lasten mentyä nukkumaan hän saattoi sitten nostaa tietokoneen pöydälle ja kirjoitella yön pikkutunneille asti.  
”Enää mä en sitä ihan jaksaisi”, Gummerus hymähtää.  
Rikosasianajajan työ ei ole ihanteellinen niille, jotka haluavat vetää jyrkän rajan työn ja vapaa-ajan välille. 
Santeri Gummerus on huomannut tämän erityisesti kuluneen vuoden aikana. Hänen mukaansa työt ovat hyvin projektiluontoisia, jolloin ne imaisevat helposti mukaansa. Hän kertoo pyrkineensä tietoisesti löytämään tasapainon työn ja vapaa-ajan välille.  
”Itse on just pyrkinyt sillä huolehtia, että käy arkipäivinä vetään vähintään yhden jonkun treenin tai vastaavan, että pysyy semmoinen tiukka erottelu, että milloin työpäivä loppuu ja vapaapäivä alkaa.” Santeri Gummerus korostaa. 

 
Kaarle ja Santeri Gummerus keskustelivat opiskelijoiden kanssa asianajajan työn vaatimuksista.  

Urapolkua kannattaa miettiä rauhassa 

Vaikka asianajajan työ voi olla vaativaa ja ajoittain raskastakin, kumpikaan Gummeruksista ei vaikuta katuvan uravalintaansa. Kaarle Gummeruksen mukaan nuorten ei kuitenkaan kannata ottaa liikaa paineita tulevaisuudesta. 
”Mun mielestä kannattaa miettiä itselle semmoinen ala, mikä itseä kiinnostaa, koska se on se paras tae, että se opiskelukin sujuu ja että siinä myös työllistyy ja on hyvä”, Gummerus selittää. 
Kaarle Gummerus kertoo, ettei hän itse opiskeluaikanaan juuri pohtinut tulevaa uraansa tai työllistymistään. Hänen mukaansa nykyisin nuorilla vaikuttaa olevan enemmän paineita siitä, millaiseksi oma ura pitäisi rakentaa. 
Santeri Gummerus kertoo itse etsineensä lukioaikana kiinnostavia koulutusvaihtoehtoja Opintopolusta. Hän kannustaa tutustumaan eri vaihtoehtoihin rauhassa ja tekemään niiden pohjalta itselleen sopivan suunnitelman.  
Santeri Gummeruksen mukaan tärkeintä onkin löytää ala, joka aidosti kiinnostaa  
”Ehdottomasti tätä tehdään rakkaudesta lajiin,” Santeri Gummerus toteaa 
Loppuun Kaarle Gummerus vielä lisää, ettei uran tarvitse rakentua kiireessä: 
”Kyllä se ura sitten vie, kun siinä on mielenkiintoa ja sitä hoitaa hyvin, niin sillä kyllä pääsee eteenpäin, että semmoinen hirveä hosuminen tai kiire kannattaisi jättää pois.”