Tulevaisuuden taitoja tutkimassa – Mistä etäpäivässä on kyse? 

Kuvassa tietokone Teams-oppitunnilla.

Perjantaina 23.10. Vietettiin Samkessa etäpäivää. Ykkösenä en ollut ennen moisesta kuullutkaan, joten luontevasti suuntasin haastattelemaan rehtoriamme Tuija Ylöniemeä asiasta. 

Saapuessani rehtorin työhuoneeseen vilkaisen sisustuksen nopeasti läpi. Huone on tyypillinen toimistotyöskentelyyn: mappeja, papereita, pöytä ja tuolit. Keskeisimpänä työpöydällä huomaan kuitenkin asian, joka tavanomaisuudessaan on perimmäinen syy haastattelulle: Tietokone. 

Nykyajan digitalisoituvassa maailmassa lapset pääsevät jo pienestä pitäen käsiksi erilaisiin ruutuihin ja niiden sisältämään maailmaan. Korona-ajan eristyksissä kouluissa herättiin kuitenkin siihen, että vaikka koneet ja tietotekniikka yleistyvät arjessamme, on niiden käyttöä vielä harjoiteltava. Silloin Samkessa otettiin käyttöön etäpäivä. 

Aloitetaanpa siis alusta. Napsautan nauhoituksen päälle, ja haastattelu voi alkaa. Ensimmäiseksi haluan tietää perusasiat. Aloitan keskustelun kysymällä, mikä Samken etäpäivä on. 

”Etäpäivä on koulupäivä jolloin harjoitellaan oppimista, opiskelua ja yhteistyötaitoja etänä koulurakennuksen ja opettajan fyysisen läsnäolon ulkopuolella”, Ylöniemi vastaa.  

Koska etäpäivä on ollut käytössä jo melko pitkään, täytyy siinä olla merkittäviä hyötyjä. Asiasta kysyttäessä Ylöniemi listaa poliitikkomaisesti pitkän listan syitä, joskaan tähän juttuun ei mahdu niistä kuin muutama.  

”Ensinnäkin, säästämme luonnonvaroja, kun kaikki 1 000 opiskelijaa eivät matkusta koululle. “ 

“Tulee myös hieman erilainen opiskelupäivä, kun se käydään eri ympäristössä. Se tuo monipuolisuutta ja vaihtelua opiskelurytmiin, joka varsinkin 2. ja 3. luokkalaisilla on tällä hetkellä todella kova,” hän aloittaa.  

Hänen jatkaessaan hyötyjen suuruusluokka kasvaa. ”Lukio-opintojen yksi keskeisimmistä opetussuunnitelman tavoitteista on valmistaa opiskelijoita jatko-opiskeluun ja tulevaan työelämään. Samkesta moni jatkaa korkeakouluihin, joissa etätyöskentely ja digitaalisten työskentelytapojen hallitseminen ovat arkipäivää.” 

Myöskään työelämässä näiden taitojen tärkeyttä ei voi hänen mielestään liikaa korostaa. ”Olen huomannut sen konkreettisesti oman työni kautta; rehtorina olen päivittäin kokouksissa, nimenomaan etänä. Myös esimerkiksi monissa terveyspalveluissa pitää nykyään osata asioida chat-ominaisuuksien kautta askarruttavissa asioissa.”, Ylöniemi listaa. 

Hyötyjä kuunnellessani pohdin asiaa laajemmin. Jos kerran hyödyt ovat näin kattavat, onko päivää mainostettu muillekin lukiolle?  

Ylöniemi kertoo, että etäpäivä on alunperin ollut vain Samkessa, mutta lähtenyt viimevuosina leviämään laajemmin kaikkiin Tampereen kaupungin lukioihin. Nyt Tampereen lukiokoulutuksen johtaja on vaatinut, että jokaisessa Tampereen kaupungin lukiossa täytyy olla lukuvuodessa yksi tällainen koulupäivä. 

”En ole varma, onko suunnitelma ehtinyt täytäntöön vielä tänä vuonna”, Ylöniemi pohtii. 

Asioilla on kuitenkin aina kääntöpuolensa. Jos opiskelu tapahtuu muualla kuin oppilaitoksella, luonnollisesti ei myöskään kouluruokaa ole tarjolla. Ylöniemen mukaan  tämä on yksi päivän varjopuolista. ”Se on kuitenkin lukiolain mukaista, sillä päivälle on erillinen opetusjärjestely, joka on merkitty kalenteriin sekä hyväksytty opetussuunnitelmassa”, hän lisää. 

Toinen merkittävä negatiivinen seikka päivässä on se, että koulusta tulevat sosiaaliset kanssakäymiset jäävät pois. Ylöniemi kertoo toivovansa, että opiskelijoilla olisi koko nuoruusajan yhteisö ja kavereita joita tavata koulussa ja vapaa-ajalla. Siksi hän lisää, että vaikka  etätyöskentely onkin nyt trendissä työmarkkinoilla täytyy kuitenkin muistaa, ettei tällä missään nimessä tavoitella siirymistä etäopetukseen. 

Hypätään ajassa taaksepäin noin seitsemän vuotta, kun koronavirus valtasi maailman ja koulut joutuivat etäopetukseen. Olivatko silloiset samkelaiset taitotasoltaan valmiita etäopiskeluun? 

”Eivät.” Ylöniemi vastaa ytimekkäästi. ”Korona-aikana jouduttiin yhtäkkiä hyppäämään aivan uuteen opiskelumuotoon. Aika äkkiä huomattiin sen olevan todella vaikeaa. Osalla oli tosi hyvät taidot jo pohjalla ja he oppivat helposti järjestelmät, mutta myös suuria puutteita ilmeni,” hän kertoo. 

Nyt olemme saaneet nauttia lähiopetuksen hyödyistä taas usemman vuoden, mutta etäpäivän kaltaisten muutosten kautta varautuminen on tullut osaksi opiskeluarkea. Olisivatko siis nykyiset Samkelaiset samanlaisen tilanteen kohdatessa taitotasoltaan valmiita etäopiskeluun? 

”Kyllä.”, Ylöniemi vastaa yhtä painokkaasti kuin aiempaan kysymykseen. ”Luottaisin siihen täysin. Koneilla on nykyään jo valmiiksi niin paljon opetusta, ja kaikilla on eTehon kautta tarvittavat ohjelmistot koneellaan.” 

Hän muistuttaa, että koneilla työskentely on nuorten vahvuus eikä sitä tarvitse pelätä. ”Nämä taidot auttavat toimimaan yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä maailmassa, joka perustuu pitkälti digitalisuuteen.” Ylöniemi tiivistää. 

Maailma on muuttunut korona-ajasta paljon, mutta niin on myös opetusjärjestelmä Samkessa. Rehtorin vastauksesta voimmekin päätellä, että jotain on tehty oikein.