Seinäkiipeilyssä tunnelma nousee kattoon  

Seinäkiipeily on koko kehon tehotreeni, jossa rikotaan omia rajoja. Yleensä ideana on kiivetä rata käsi- ja jalkaotteita pitkin aina viimeiseen otteeseen saakka. Rata on suoritettu, kun viimeiseen otteeseen on koskettu yhdellä tai kahdella kädellä. Reitit ovat jaettu vaikeustason mukaan yleensä numeroittain. Numerot alkavat kolmosista, jotka ovat helpoimpia. Vaikeimpia ovat yleensä kuutoset ja seiskat. Vielä vaikeampiakin löytyy, mutta ne ovat harvinaisempia. Samalla radalla voi olla useampi reitti ja ne erottavat toisistaan väreistä. Yhdellä reitillä on vain saman värisiä otteita.

Kiipeilyvarusteisiin kuuluu luonnollisesti valjaat, jotta alastulo on turvallista. Itsevarmistavilla seinillä ei tarvita toista ihmistä varmistamaan kiipeilijää, vaan automatiikka laskee kiipeilijän hitaasti alas. Köysivarmistuksessa varmistuskortin suorittanut varmistaa kiipeilijää eli seisoo alhaalla valppaana köyden toisessa päässä. Boulderointi on kiipeilyä ilman valjaita ja varmistimia. Nämä radat eivät ole kovinkaan korkeita ja alapuolelta löytyy paksut patjat putoamista varten. Useimmilta kiipeilykeskuksilta löytyy useampi kiipeilyvaihtoehto.

Kiipeäminen vaatii voimaa, taktiikkaa sekä taitoa. Usein helpoilla reiteillä on isompia otteita ja kiipeämisreitti on helpompi hahmottaa. Vaikeilla reiteillä otteet pienenevät, jolloin puristusvoimaa tarvitaan enemmän. Samalla on keksittävä taktiikka, jolla reitin pääsee ylös asti. Kiipeily on kuitenkin hyvin palkitseva laji. Kun viimein pääsee monen yrityksen jälkeen ylös asti, tunnelma on katossa kirjaimellisesti.

Lajin voi aloittaa lähes kuka tahansa lapsista senioreihin. Kiipeilykeskuksilla saattaa olla alaikärajoja ja painorajoja, jotka kannattaa selvittää etukäteen. Jos olet kiipeilemässä ensimmäistä kertaa, sinut opastetaan turvallisesti alkuun. Itsevarmistavilla radoilla voi kiipeillä kuka tahansa ja usein ne sopivat erinomaisesti myös aloittelijoille. Ensimmäisen kerran voi olla hyvin jännittävää tulla alas seinältä. Voin kuitenkin luvata, että ensimmäisen kerran jälkeen se sujuu kuin olisit aina kiipeillyt.

Tornien päälle kiipeäminen saattaa näyttää helpolta, mutta on todellisuudessa se on melko haastavaa ja jännittävää.

Jos tavalliset kiipeilyseinät käyvät tylsäksi, löytyy lajiin vaihtelua. Jotkut yritykset nimittäin tarjoavat hyvin luovia ratkaisua kiipeilyyn. Tavalliset otteet voidaan korvata esimerkiksi narun tai putken pätkillä. Kiivettävä rata ei välttämättä ole enää seinä, vaan tehtävänä voi olla esimerkiksi kulkea tornien päältä yhä korkeammalle tornille. Tällaisia mahdollisuuksia tarjoaa esimerkiksi Irti Maasta, joka Tampereella sijaitsee Tullintorilla. Vaihtelua tuovat myös seikkailupuistot, joissa voi olla kiipeilylle tuttuja piirteitä. Tällaisissa puistoissa radat on tehty yleensä ulkona puiden latvoihin tai sisätiloissa katon rajaan.

Teksti ja kuvat: Iida Vartiainen