OPS-agentin jäähyväiset
”Mä en voi ajaa autoa, kun mulla ei oo mopokorttia.”
”Mä en voi käyttää pesukonetta, kun mulla ei oo kahvinkeitintä.”
”Mä en uskalla kokeilla käyttää vasaraa, koska en ole koskaan käyttänyt ruuvipuristinta. Ja se nyt vaan on niin, että mä ja työkalut ei sovita yhteen.”
Hullua? Entä sitten tämä:
”Mä en osaa käyttää tietokoneita, kun mä en osaa käyttää Photoshoppia enkä tajuu mitään jostain Excelistä enkä mä tiedä mitään tietokoneiden toiminnasta. Joku viisaampi saa hoitaa noi tietsikkahommat.”
Vuonna 2014 tutortoiminta aloitettiin Tampereella seitsemän opettajan voimin digitutorointina, nimekkeenä oli silloin kollegakouluttaja. Seuraavaksi tutoropettajia oli mukana tuplasti, ja olimme kehittäjäopettajia. Toiminta käsitettiin pian huomattavasti laajemmin kuin digitutorointi, ja myöskin tutoropettajia valittiin yhä lisää OPS:in eri aihealueiden mukaan. Olimme uudelta nimeltämme OPS-agentteja. Itselläni ydintehtävänä on ollut edelleen digitutorointi, vaikka vahvasti mukaan on tullut myös tutorointia mm. arvioinnissa ja toiminnallisuudessa.
Tutorpestini päättyy tähän kevääseen, sillä Tampereella määriteltiin yksittäisen tutorpestin maksimiajaksi kuusi vuotta. On ollut kiva olla mukana nämä kuusi vuotta, heti alusta lähtien. Nämä vuodet olivat hyvin kehittäviä itsellenikin, sillä tulin opetelleeksi monia taitoja, joita en kieltenopettajana välttämättä olisi tullut opetelleeksi. Sain mm. ottaa haltuun koodauksen ja robotiiikan perusteet – tein monta keikkaa ympäri Tamperetta näitä opettaen. Erityisesti koin elokuvien teossa auttamisen sekä yhteistyön Mediakoulun kanssa antoisaksi.
Kuudessa vuodessa opettajien digitaidot ovat kehittyneet paljon, ja laitekanta on kohentunut monessa koulussa. Kuitenkin vasta viimeistään tämän kevään etäopetusjakso sai yhä useamman opettajan oivaltamaan erään tärkeän asian: Ei tarvitse olla mikään digiorientoitunut digi-Niilo käyttääkseen tietotekniikkaa.
En kannata digitaitoajokortteja opetushenkilöstölle, sillä ne ylläpitävät sitä harhaluuloa, että jotain sovellusta opetellakseen pitäisi ensin osata kaikki jollain listalla olevat asiat. Mitä sitten, jos en osaa käyttää Exceliä – jos en tarvitse sitä omassa työssäni? Tai miksi minun pitäisi käydä usean tunnin kurssi siitä, kun seuraavan kerran puolen vuoden päästä Excelin käyttöä kokeillessani en muistakaan ohjeista enää mitään?
Digisovellukset ovat välineitä siinä kuin kahvinkeitin tai leivinuuni. Kun haluan käyttää jotain laitetta tai sovellusta, otan juuri siitä laitteesta tai sovelluksesta selvää. Kun tarvitsen jotain työvälinettä, voin opetella sen käytön – ja voin kysyä apua keneltä vain: OPS-agentilta, lähikollegalta, kollegalta netin vertaisryhmässä tai vaikka oppilaalta. Ei tarvitse hävetä myöntää, että ei osaa jotakin – tietoteknisiä sovelluksia on pilvin pimein, ja tuskin kukaan niitä kaikkia osaa käyttää. Ja YouTube – tuo ihana How to -videoiden lähde! Itsekin opiskelin monet asiat sieltä ennen kuin lähdin opettamaan asioita eri kouluille. Facebookin vertaisryhmät ovat mahtava ideoiden runsaudensarvi, ja jakamisen kulttuuri on puhjennut kukoistukseen sosiaalisessa mediassa. Tilanne näyttää hyvältä!
Kiitos kaikille kollegoille ja yhteistyökumppaneille näistä vuosista!
t. Virpi
P.S. Minä osaan käyttää Exceliä varsin huonosti.