Digitaalisesti rikastettu leikki
Lapset ovat usein luonnostaan kiinnostuneita erilaisista digivälineistä sekä niiden tarjoamista sisällöistä, sillä he syntyvät keskelle digitalisoitunutta maailmaa ja näkevät aikuisten hyödyntävän erilaisia laitteita sekä kotona että muualla. Lisäksi media tarjoaa syötteitä lasten kiinnostuksenkohteisiin ja sen myötä myös erilaisiin leikkeihin. Parhaimmillaan digitaalisuuden tarjoamin keinoin voidaan monipuolistaa ja rikastuttaa leikkiä sekä tarjota lapsille uudenlaisia mahdollisuuksia myös oppimiseen, ilmaisuun ja tuottamiseen.
Tähän blogiin on koottuna muutamia ajatuksia siitä, millä tavoin digitaalisuus voi näkyä leikeissä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.
Digitaalisuus osana jokapäiväisiä leikkejä
Leikki on varhaiskasvatuksen keskeinen työtapa. Leikkiessä lapset kokeilevat ja oppivat uusia asioita toimien vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Leikki ei ole lapselle tietoinen oppimisen väline, vaan tapa olla ja elää sekä hahmottaa maailmaa. Lapset keksivät usein mitä hienompia keinoja hyödyntää digivälineiden tarjoamia mahdollisuuksia. Kuten Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassakin (s. 26) sanotaan: ”Leikin muoto on hyvin vapaa. Se on läsnä sekä yksittäisissä lyhyissä siirtymissä ja hetkissä että ohjatussa ja vapaassa toiminnassa. Leikkiä voi yhtä lailla olla hassuttelu, laululeikit, rooli- ja mielikuvitusleikit, sääntöleikit, pelaaminen kuin itsekseen haaveilu. Lasten leikissä ”mikä vaan voi olla mitä vaan”.” Aikuisten tehtävänä on tarttua lasten ideoihin ja mahdollistaa niiden toteutuminen.
Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa voidaan hyödyntää digitaalisuutta leikissä monin erilaisin tavoin. Yleisimmin ”digileikki” mielletään pelaamisena, mutta digitaalisuus voi näkyä myös monilla muilla tavoin, kuten erilaisia robotteja, työkaluja ja virtuaalisia tiloja hyödyntämällä tai ottamalla digivälineet luontevaksi osaksi leikkiä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi erilaisten äänimaailmojen tai videomateriaalien hyödyntämistä eli esimerkiksi metsäleikissä taustalle voi laittaa soimaan luonnon ääniä tai autoleikkiin voi ottaa osaksi erilaisia autojen huristeluita. Prinsessaleikkiin puolestaan voi liittää älytaululle taustakuvaksi kuvan prinsessalinnasta tunnelmaa virittämään. Kannattaa muistaa, että äänimaailmoja ja taustakuvia (valokuvat, piirustukset, maalaukset…) on helppo tehdä myös itse yhdessä lasten kanssa, jolloin samalla tulee harjoiteltua esimerkiksi valokuvaamista tai nauhurin käyttöä.
Digitaalisuuden roolia kannattaa tarkastella myös oppimisympäristöä muokattaessa. Onko digitaalisuuden läsnäolo huomioitu esimerkiksi kotileikkiä rakennettaessa: löytyykö kotileikistä esimerkiksi lähes jokaisesta kodista löytyviä kodinkoneita, kuten televisio, pesukone tai mikro? Tai voisiko kauppaleikissä olla ”oikea” kassakone (tabletti) muovirahoja syövän kassakoneen sijaan? Digivälineiden hyödyntämisen lisäksi kannattaa myös pohtia, voisiko näitä rakentaa yhdessä lasten kanssa, pohtien samalla niiden toimintaperiaatteita sekä mahdollisia ominaisuuksia.
Digivälineiden hyödyntäminen odottelu- ja siirtymähetkissä
Lasten varhaiskasvatuspäivään sisältyy paljon siirtymiä ja muita hetkiä, jolloin pitää odottaa. Perinteisten odotteluleikkien ohella voi toisinaan hyödyntää myös digivälineiden tarjoamia mahdollisuuksia.
Dokumenttikameran avulla voi leikkiä esimerkiksi seuraavia leikkejä: Kim-leikki, Myrkkysieni ja Arvaa mikä tai sen avulla voi heijastaa loru/laulupussin kuvat kaikkien näkyville. Älytaulun valkotaulua hyödyntäen puolestaan voi pelata esimerkiksi Piirrä ja arvaa-peliä tai Wordwallilla voi tehdä esimerkiksi jumppaliikkeitä sisältävän onnenpyörän. Olemme koonneet kaikkien käyttöön hyviä Wordwall-tehtäviä.
Odotteluhetkissä kannattaa hyödyntää myös valo- ja videokuvaamisen mahdollisuuksia sekä erilaisia pelejä ja sovelluksia. Kannattaa tutustua muun muassa Chatterpix-sovellukseen, jonka avulla voi laittaa vaikka lelut tai tossut puhumaan! Sovellus on lasten (ja aikuistenkin) mielestä todella hauska ja soveltuu käytettäväksi lyhyemmissäkin odotteluhetkissä.
Ohjelmoinnin alkeita perinteisin pihaleikein
On hyvä oivaltaa, että digitaitojen harjoittelemiseen ei aina tarvita välineitä. Oletko tullut ajatelleeksi, että monet perinteiset pihaleikit opettavat lapsille ohjelmointitaitojen alkeita? Monissa perinteisissä liikunta- ja pihaleikeissä lapset harjoittelevat hauskanpidon ohella mm. sääntöjen kuuntelemista ja noudattamista, omien sääntöjen keksimistä, loogismatemaattista ajattelua ja avaruudellista hahmotuskykyä. Nämä ovat asioita, joita lapsi tulevaisuudessa hyödyntää digitaalisten taitojen ja ohjelmoinnillisen ajattelun kehittyessä.
Esimerkiksi Kapteeni käskee -leikissä lapset tutustuvat leikkiessään ohjelmoinnilliseen ajatteluun. Leikissä Jokainen on vuorollaan kapteeni, joka “käskee” eli antaa tehtävän ohjeen muille leikkijöille. Leikkijöiden on tarkoitus toistaa annettu ohje. Kapteeni voi antaa yksittäisiä ohjeita tai jopa usean ohjeen sarjoja. Samoin Väri -ja Seuraa johtajaa -leikeissä toistuu koko leikin ajan ohjeiden noudattaminen ja uusien käskyjen antaminen.
Näitä perinteisiä pihaleikkejä on mahdollista muokata keksimällä niihin uusia sääntöjä tai ottamalla digivälineet osaksi leikkiä. Käy lukemassa lisävinkkejä Digi-ihana vaka ja esiopetus -sivuston kohdasta Toiminnallista ohjelmointia.
Leikkiviikko lähestyy!
Leikkiviikkoa vietetään huhtikuussa viikolla 16 (15.-21.4.). Viikko huipentuu valtakunnalliseen Leikkipäivään lauantaina 20.4.2024. Leikkipäivän teemana ovat kaveritaidot. Leikkipäivä kutsuu aikuisia ja lapsia viettämään kiireetöntä aikaa yhdessä leikkien. Leikkipäivä ei itse asiassa ole vain yksi päivä, vaan jotain paljon suurempaa!
Leikkiviikon johdosta olemme koonneet Ilmiömäinen Tampere -sivustolle leikkipankin, josta löytyy koottuna hauskoja leikkejä ja lorutteluja. Sisältö laajenee kevään aikana.
Haastan kaikki pohtimaan leikkiviikon innoittamana, millä eri tavoin digitaalisuus näkyy osana leikkejä Tampereen varhaiskasvatus- ja esiopetusyksiköissä sekä miten erilaisia välineitä voitaisiin hyödyntää jatkossa yhä monipuolisemmin.
Lopuksi
Lopuksi haluan lainata Katriina Heljakan kirjoituksen ”Näköaloja teknologisoituvaan ja verkottuvaan leikkiin” loppusanoja: ”Jotta todella ymmärtäisimme nykyleikin muuntuvaa luonnetta, on meidän tehtävä leikin digiloikka—osallistuttava leikkiin itse kommunikoiden niin perinteisten, mekaanisten leikkivälineiden kuin digitaalisten ja verkottuneiden teknologioiden kanssa yhdistäen leikin muuntuvat maailmat ennakkoluulottomasti tosiinsa.”
Suosittelen tutustumaan Heljakan kirjoitukseen myös kokonaisuudessaan.
Leikkisin digiterkuin koordinaattori Annika & digiohjaaja Essi
Lähteet:
Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
Näköaloja teknologisoituvaan ja verkottuvaan leikkiin (Heljakka, K.)
