Laitteeton toiminta

Erilaiset digivälineet ovat nykyään olennainen osa lasten mediamaailmaa. Vaikka erilaiset välineet ovatkin keskeisessä roolissa digitaalisuudesta, ohjelmoinnista ja mediataidoista puhuttaessa, voidaan muun muassa laitteiden toimintaan, ohjelmointiin ja mediataitojen harjoittelemiseen panostaa myös ilman teknisiä laitteita.

Medialukutaitoa voidaan harjoitella kirjoihin ja lehtiin tutustumalla sekä kuvia tutkimalla. Lasten kanssa voidaan keskustella uutisista ja mainoksista sekä miettiä kriittisesti, ovatko kaikki mediassa esiintyvät asiat aina totta. Ohjelmointia puolestaan voi harjoitella loogista ajattelua kehittävillä tehtävillä, kuten esimerkiksi esineitä lajittelemalla ja sarjoittamalla.

Alla on koottuna erilaisia laitteettomia ideoita varhaiskasvatussuunnitelman ja Uusien lukutaitojen toteuttamiseen. Ohjeita toiminnalliseen laitteettomaan ohjelmointiin löytyy myös Toiminnallinen ohjelmointi -osiosta.

Sarjoittamisen havainnointi sinisellä ja vihreällä napilla.

Sarjoittaminen

Ohjelmoinnillista ajattelua voidaan harjoitella sarjoittamisen avulla niin sisällä kuin ulkonakin. Sarjoittamisen ajatuksena on, että lapsi oppii vertailemaan sekä järjestämään esineitä niin, että niistä syntyy sarja. Esimerkiksi:
- vihreä, sininen, vihreä sininen…
- kivi, kivi, keppi, kivi, kivi, keppi...
- iso neliö, pieni kolmio, iso neliö, pieni kolmio... jne.

Harjoittelu voidaan aloittaa helpommilla tehtävillä niin, että lapsi tekee ensin sarjan mallin mukaan ja vaikeuttaa tehtäviä taitojen mukaan esimerkiksi lisäämällä sarjoitettavien esineiden ominaisuuksia. Lapsia voidaan pyytää myös itse keksimään sarjoja.

Kaksi lasta, joilla on päällään supersankariasut.

Onko väittämä tosi vai epätosi?

Lasten kanssa voi harjoitella tekemään loogisia päätelmiä tosi ja epätosi -väittämien avulla.
Väittämiä voi esittää esimerkiksi valitusta kuvasta tai ympärillä olevista asioista.

Ohessa olevasta kuvasta voisi esittää mm. seuraavia väittämiä:
- Kuvassa on kaksi lasta. TOSI
- Toisella lapsella on päällään harmaa supersankariasu. EPÄTOSI
- Lasten asuissa on rinnassa sydämen kuva. EPÄTOSI
- Toisella lapsella on vihreät housut. TOSI
jne.

Ympärillä olevat asiat väittämät voivat liittyä esimerkiksi
- vaatteisiin
- väreihin
- leluihin
- paikalla oleviin henkilöihin
tai mihin tahansa, mitä ympäristöstä löytyy.

Ympäristön havainnointi retkillä

Retkillä kannattaa hyödyntää lasten tarkkaavaisuutta ja bongailla sieltä liikennemerkkejä, mainoskylttejä ja –valoja sekä erilaisia symboleja. Samalla tulee opeteltua muotoja, värejä ja monilukutaitoa. Lisäksi saadaan aikaiseksi hyviä keskusteluja merkkien tarkoituksesta ja siitä, mitä tietyt värit liikennemerkeissä tarkoittavat.

Voidaan myös pitää pienimuotoinen kisa, että kuka tunnistaa eniten eri automerkkejä, tässä lapset ovat melko taitavia. Moni lapsi varmasti tunnistaa myös kauppojen logoja, vaikka eivät vielä osaisikaan lukea niitä. Niitäkin voidaan laskea matkan varrella.

Kannattaa kiinnittää huomiota myös digitaalisiin laitteisiin, mitä retkillä näkyy esimerkiksi digitaaliset aikataulunäytöt bussipysäkeillä, automatisoidut valot tai vesihanat, ruokarobotit yms.

Multilink -logiikkaa

Multilink-kuutiot ovat helppo tapa harjoitella ohjelmoinnilliseen osaamiseen liittyviä loogisen ajattelun taitoja sekä säännönmukaisuuksien havainnointia. Tee valmiita malleja, jotka lapsen pitää rakentaa. Tästä (Multilink.pdf) löydät kuvia valmiista malleista. Löydättekö niistä tietyn logiikan? Lapset voivat tehdä malleja myös itse ja toisilleen. Kuvatkaa mallit ja tulostakaa ne koko ryhmän.

Valmiita Multilink -malleja tulostettavaksi.

Minkälaisista osista eri asiat rakentuvat?

Lasten kanssa voi harjoitella ohjelmointi- ja päättelytaitoja purkamalla erilaisia esineitä ja asioita osiin. Asiat/esineet ovat tällöin ikään kuin koodeja, joista tarkastelemalla oivaltaa, mistä itse "ohjelma" muodostuu.

Voitte purkaa esineitä pienessä ryhmässä tai jakaa esineitä pareittain. Tärkeää on tehdä havaintoja jo purkuvaiheessa. Isommat lapset pystyvät tekemään tehtävän myös ilman konkreettista purkutyötä mielikuvitusta käyttäen.

Purkutyön havainnollistamisessa voi hyödyntää videoimista, valokuvaamista tai piirtämistä.

Esimerkkejä, joiden avulla purkamista voi harjoitella: kirja, polkupyörä, tietokone, puhelin, lelut, kynä, lippalakki, puun lehti jne.

Emojeihin tutustuminen ja niiden hyödyntäminen

Emojit ovat osa nykyistä jokapäiväistä teknologiavälitteistä vuorovaikutusta. Ne ovat symboleita, jotka sisältävät erilaisia merkityksiä ja ne voidaan nähdä eri tavoin esimerkiksi erilaisissa kulttuureissa. Kuvat ja symbolit ovat olennainen osa medialukutaitoa, ja siten myös osa varhaiskasvatusta.

Emojeja voit hyödyntää tunnetaitokasvatuksessa esimerkiksi aamupiireillä, jolloin lapset voivat kertoa sen hetkisistä tunteistaan emojien avulla. Samalla voidaan pohdiskella, että minkälaista tunnetta kukin emoji ilmaisee ja ymmärtävätkö kukin sen samalla tavalla. Niitä voi yhdistää myös esimerkiksi Bee-Bot-opetukseen alustan kanssa.

Emojeita tulostettavaksi.

Tehdään oma lehti, kirja tai uutiset

Oman lehden tekeminen tukee lasten medialukutaidon harjoittelua ja opettaa heille kriittisen ajatteluntaitoa. Lasten kanssa voidaan tutustua erilaisiin sanomalehtiin ja tutkia niissä olevia kuvia sekä lukea uutisia. Uutisista voidaan keskustella ja miettiä kriittisesti, onko kaikki lehdessä oleva tieto tai kuvat aina totta. Voi myös miettiä, millainen asia on uutinen ja mistä aiheesta voisimme itse tehdä uutisen.

Lehden tekeminen voidaan toteuttaa joko digivälineitä hyödyntäen tai ilma niitä. Ilman digitaalisia laitteita tehtäessä lapset voivat piirtää uutisista kuvia ja aikuisen avustuksella kirjoittaa kuvaan lyhyen tekstin. Lehdistä voidaan myös leikata kuvia ja artikkeleita sekä liimata ne omaan lehteen. Vai olisiko hauskaa perustaa studio ja tehdä oma uutislähetys, jossa lapset toimivat uutisankkureina ja kertovat uutiset kukin omalla tyylillään?

Mainosten maailma

Mainoksia on nykyään monissa eri muodoissa ja eri paikoissa: kadulla, lehdissä, bussipysäkillä, internetissä, videoiden alussa. Tutkikaa erilaisia mainoksia ja miettikää, millainen on hyvä mainos.

Ovatko kaikki mainoksissa esitettävät asiat aina totta? Voitte myös pohtia, kannattaako asioita ostaa vain hyvän mainoksen perusteella.

Tehkää myös itse omia mainoksia esimerkiksi piirtämällä, askartelemalla, valokuvaamalla tai videoimalla.

Arkiset laitteet

Ympärillämme on valtavasti erilaisia laitteita ja tekniikkaa. Etsikää päiväkodista erilaisia laitteita ja pohtikaa, miten ne toimivat. Syttyykö esimerkiksi johonkin huoneeseen automaattisesti valot, kun huoneeseen astuu. Mitä laitteita päiväkodissa käytetään joka päivä? Löydättekö laitteita, joita käytetään vain harvoin. Myös retkillä voidaan havainnoida erilaisia koneita ja laitteita. Montako erilaista ajoneuvoa bongaatte? Miten kirjaston lainausautomaatti toimii?

Ihmeelliset mediahökötykset ja -härvelit

Kasatkaa koolle erilaisia askartelu- ja kierrätysmateriaaleja. Suunnitelkaa ja rakentakaa materiaaleista omia medialaitteita. Pohtikaa, mihin tarkoitukseen laite on.

Miten se toimii? Mistä se on valmistettu? Piileekö siinä jokin super-ominaisuus? Pitääkö se jotain ääntä?

Kirjatkaa laitteen ominaisuudet ylös ja pitäkää päiväkodillanne näyttely luomistanne hökötyksistä ja härveleistä.

Erilaisia lehtiä ja niistä leikattuja kirjaimia.

Leikkaa lehdistä

Digitaalisen median lisäksi medialukutaitoon voi tutustua myös perinteisempien medioiden esimerkiksi sanoma-, aikakaus- ja mainoslehtien avulla.

Tunnekasvatuksessa lehdistä voidaan leikata erilaisia tunteisiin liittyviä kuvia esim. ilo, suru, pelko. Löytyykö lehdistä esimerkiksi emojeita tai joku kuva, joka tuottaa iloa tai näyttää pelottavalta? Leikkaamisen jälkeen kuvista voidaan keskustella. Mikä kuvista tekee iloisen tai surullisen? Miksi se tekee sinut iloiseksi tai surulliseksi? Kuvat voidaan lajitella omiin ryhmiin erilaisten tunteiden mukaan. Lopuksi voidaan koota kuvista kollaasit.

Lehtiä selaamalla voidaan opetella myös kirjainten tunnistamista. Etsitään ja leikataan esimerkiksi oman nimen kirjaimet tai kaikki aakkoset. Tai voidaan etsiä mahdollisimman monta samaa kirjainta ja liimata ne yhden isomman kirjaimen sisään.

Leikkaamalla ja liimaamalla voidaan tehdä myös kollaaseja esimerkiksi lempiruoista, tulevaisuuden haaveista, toiveleluista tai vuodenajoista. Mihin kaikkiin muihin aiheisiin löytäisitte lehdistä kuvia leikattavaksi?

Tyhjiä kirjainpohjia tulostettavaksi.

Papunetin kuvia käsienpesua ohjeistamaan.

Koodausta kuvien avulla

Varhaiskasvatuksessa käytetään paljon erilaisia kuvallisia ohjeita. Oletko ikinä ajatellut, että ne ovat vähän kuin ohjelmointikoodia siihen, miten meidän tulisi toimia. Esimerkiksi käsienpesussa avataan ensin hana, kastellaan kädet, otetaan saippuaa, hierotaan käsiä yhteen jne. Miettikää joku tällainen päivittäin toistuva tilanne ja tulostakaa kaikista vaiheista kuvat. Leikatkaa kuvat, sekoittakaa ja yrittäkää sitten laittaa kuvat oikeaan järjestykseen.
Osaisiko robotti suorittaa tehtävän kuvaohjeilla?

Pikkuautoja matossa olevien eri väristen pallojen päälle lajiteltuna.

Asioiden ja esineiden luokittelu

Luokittelu on yksi osa ohjelmointiosaamisen harjoittelua. Sen avulla voidaan kehittää loogista ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä sekä tehdään havaintoja samankaltaisuuksista ja eroavaisuuksista. Sitä tapahtuu huomaamattamme arjessa päivittäin, esimerkiksi lelujen lajittelu niiden omille merkatuille paikoille. Tätä voidaan harjoitella jo ihan pienempienkin lasten kanssa.

Luokittelussa voidaan hyödyntää esimerkiksi arjessa käytettäviä tavaroita, leluja tai kuvia. Luokitteluun on myös saavilla siihen tarkoitettuja esineitä, esimerkiksi pieniä värikkäitä dinosauruksia tai hedelmiä.

Luokittelua voidaan tehdä eri ominaisuuksien mukaan, esimerkiksi koon, materiaalin tai äänen perusteella (iso-pieni, kova-pehmeä, äänekäs-hiljainen). Tai jonkin muun lajitteluperusteen esimerkiksi värin, muodon tai teeman mukaan.

Suunnitelkaa oma lautapeli

Suunnitelkaa lasten kanssa oma lautapeli. Suunnittelu kannattaa aloittaa miettimällä, mikä on pelinne aihe ja tarkoitus. Aihe voi olla mikä tahansa lapsia kiinnostava, esimerkiksi metsäneläimet, ajoneuvot tai vaikka avaruus.

On tärkeää jo aluksi suunnitella, mitä ollaan tekemässä ja millainen pelattava peli tulee olemaan. Kirjoittakaa ideat ylös ja ottakaa suunnittelussa kaikkien ideat huomioon. Voitte keskustella lasten kanssa siitä, millaisia pelejä olette aikaisemmin pelanneet ja mitä niissä tehdään. Tämä auttaa keksimään oman pelin tavoitetta ja tuo ideoita sen toimintaperiaatteille.

Alla kysymyksiä, joihin voi pohtia vastauksia lautapeliä suunniteltaessa.

– Mitä pelissä yritetään tehdä ja miten pelin voi voittaa?
– Miten pelissä liikutaan? Onko siinä esimerkiksi noppa, kortteja, joita nostetaan vai nuoli, jota pyöritetään?
– Millainen pelilauta peliin tehdään ja millä tavalla? Suunnitelkaa pelilauta ja tehkää se esimerkiksi kierrätysmateriaaleja käyttäen. Pelilaudan tekoon voi käyttää eri tekniikoita ja materiaaleja. Voisiko luonnonmateriaaleja käyttää hyödyksi?
– Mitä muuta pelissä tarvitaan? Pelinappulat? Onko siinä jotain ominaisuuksia, jonka vuoksi tarvitaan esimerkiksi rahaa tai pelilaudalta nostettavia kiekkoja? Miettikää, tehdäänkö tarvittavat itse vai käytetäänkö jo olemassa olevia materiaaleja hyödyksi.

Lopuksi kirjoittakaa pelin säännöt ylös ja tehkää sille säilytyslaatikko, jossa kaikki pelin osat pysyvät tallessa.