Tekoälyyn tutustumassa eskarissa

Tabletti, jota on hyödynnetty tekoälyyn tutustumisessa.

Tampere on mukana myös Innokas- verkoston Än, yy, tee, nyt -Tekoälyä varhaiskasvatukseen -hankkeessa, jossa hankeopettajat yhdessä muiden hankekuntien kanssa ovat kehittäneet erilaista materiaalia tekoälyyn tutustumiseen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Hanke alkoi elokuussa 2022 ja päättyy heinäkuussa 2024. Hankeopettajina Tampereella toimivat Laura ja Marika.

Hankeopettaja Laura lähti liikkeelle eskarilaisten kanssa tutustumalla tekoälyyn kirjan kautta. Linda Liukkaan Robotti koulussa (2018) -kirjassa käsitellään robotissa olevaa tekoälyä ja siitä, mihin se pystyy ja mihin ei. Lasten kysymyksiin etsittiin vastauksia yhdessä lasten kanssa. Mietimme yhdessä, missä kaikkialla ympäristössämme onkaan tekoälyä käyttäviä laitteita, kuten tabletti, puhelin, robottipölynimuri tai itseohjautuvat liikennevalot. Innokas-verkoston sivuilta löytyy myös muistipelikortit, joissa pelataan muistipeliä ja samalla opetellaan tunnistamaan asioita/esineitä, joissa käytetään tekoälyä ja joissa ei.

Tutustumisen jälkeen teimme pahvilaatikosta oman tekoälytietokoneen, joka opetettiin aluksi tunnistamaan “oikea” leikkiraha lasten piirtämästä rahasta. Yksi lapsista toimi tekoälynä pahvilaatikon takana ja hetken harjoittelun jälkeen, hän sytytti joko vihreän tai punaisen valon sen mukaan, oliko raha oikea vai väärennös.

Tämän jälkeen uskaltauduimme jo lähteä rohkeasti kokeilemaan erilaisia tekoälysovelluksia. Kokeilimme, miten tekoäly toimii ja harjoittelimme sen käyttöä AI for Oceans -pelillä, jossa harjoitellaan, miten tekoäly oppii. Pelissä AI-robottia opetetaan vaihe vaiheelta tunnistamaan ensin kalat jätteistä ja sen jälkeen muut meren elävät jätteistä. Pelin kautta lapset oppivat sen, että tekoäly on ihmisen opettamaa ja se oppii vain ne asiat, joita tekoälylle syöttää.

Lapset innostuivat pelistä kovasti ja jaksoivat pelata sitä pitkään, koska halusivat opettaa tekoälyä mahdollisimman tarkaksi. Tämän jälkeen kokeilimme myös muita tekoälyä käyttäviä sivustoja, kuten esimerkiksi ChatGPT:tä, joka laitettiin kertomaan meille lepohetkellä satuja esimerkiksi ”kerro satu lapselle prinsessasta Minecraft-maailmassa”. Teimme myös tarinanopilla satuja ensin itse Wordin sanelin -työkalulla, jossa lapsi voi kertoa sadun ja Word kirjoittaa puheen tekstiksi. Tämän jälkeen laitoimme ChatGPT:n kertomaan satua ja vertailimme lapsen ja tekoälyn tarinoita toisiinsa.

Lapsista ja myös aikuisista erityisesti innostavaa on ollut tehdä animoituja piirroksia. Lapsi piirtää oman hahmon paperille ja siitä otetaan kuva verkkosivuilla. Sivustolla lapsi voi laittaa oman hahmonsa liikkumaan eri tavoilla, vaikka tanssimaan, hyppimään tai juoksemaan.

Hankkeen aikana olen huomannut, että tekoälyä käyttävät sivustot ja sovellukset kehittyvät jatkuvasti ja osa on tänä aikana muuttunut esimerkiksi maksullisiksi, ikärajallisiksi tai kirjautumista vaativaksi. Tämä vaatii tekoälyn käyttäjältä ajantasaista tietoa. Erityisen tärkeää on huolehtia tietosuojasta, joten aikuisen tehtävä on varmistaa, ettei näihin sivustoille laiteta mitään tunnistettavia tietoja.

Lopuksi vielä vinkkinä, että Innokas-verkoston sivuilta löytyy paljon tietoa tekoälystä ja vinkkejä, miten tekoälyyn voi jo varhaiskasvatusikäisten lasten kanssa tutustua.

Lasten kanssa tekoälyyn tutustuessa tärkeintä on avoin mieli ja innostus oppia yhdessä uutta!

Innokkain tekoälyterveisin

varhaiskasvatuksen opettaja Laura