Mitä vuosi digiohjaajana on meille opettanut?

Me digiohjaajat olemme työskennelleet nyt noin vuoden päivät Tampereen varhaiskasvatuksen henkilöstön digitaalisen osaamisen edistämiseksi. Opettavaisen ja antoisan vuoden kunniaksi olemme koonneet luettavaksenne joitakin meille tänä aikana kirkastuneita asioita digipedagogiikkaan liittyen.  

Lapset eivät ole diginatiiveja. Lapset voivat näyttää osaavan, mutta osaavatko tai ymmärtävätkö he oikeasti? Lapsi voi esimerkiksi osata siirtyä videosta toiseen, mutta laitteiden toiminnan ymmärtämiseksi lapsi tarvitsee aina aikuisen opetusta ja ohjausta. Tähän liittyen on hyvä muistaa, että… 

…pedagogiikka on digitaalisen osaamisen keskiössä. Laitteita ei siis tule käyttää vain laitteiden vuoksi, vaan aina on mietittävä, mitä niiden käytöllä tavoitellaan. 

Digipedagogiikka on laaja kokonaisuus. Se voidaan jakaa Uusien lukutaitojen mukaisiin kolmeen alueeseen: digitaaliseen osaamiseen, ohjelmointiosaamiseen ja medialukutaitoon. Näistä erityisesti viimeistä harvoin mielletään osaksi digipedagogiikkaa.  

Digipedagogiikka on muutakin kuin laitteita. Yhtä tärkeitä ovat ajattelun taidot: esimerkiksi ohjelmointiosaamiseen vaaditaan kykyä ajatella loogisesti. Digipedagogiikkaa voi toteuttaa toiminnallisesti ilman mitään laitteita. 

Digipedagogiikka ei vaadi valtavia määriä aikaa. Liikkeelle voi lähteä pienesti ja omia kiinnostuksen kohteita hyödyntäen. Ensimmäinen askel voi olla valokuvien ottaminen lasten kanssa, minkä jälkeen voidaan liittää tähän erilaisia valokuvaustehtäviä, joiden pohjalta voidaan puolestaan tehdä yhteinen video, johon liitetään itse tehtyjä ääniä, ja niin edelleen. 

Digipedagogiikka vaatii johtamista. Johtajan vastuulla on luoda rakenteita osaamisen ja tiedon jakamiseksi. Tämä on usein helpommin sanottu kuin tehty, mutta johtajan on vähintään hyvä olla tietoinen siitä, millaista osaamista kullakin henkilöstön jäsenellä tai tiimillä on. 

Laitteiden ikäsuositukset ovat nimenomaan suosituksia. Vaikka alle 3-vuotiaat eivät välttämättä osaa ohjelmoida Bee-Botia tavoitteellisesti, voi Botin ottaa mukaan toimintaan vaikkapa vain aamupiirille yhdeksi ryhmän jäseneksi. Pienetkin lapset tykkäävät tutkia ja kokeilla, mitä voidaan ruokkia digipedagogiikan kautta. 

Laitteita opettaakseen ei tarvitse tietää etukäteen, miten niitä käytetään. Tutkiva ja utelias mieli on digitaalisen osaamisen keskiössä, joten voi olla hyödyksi, ettei kaikkea tiedä etukäteen. Esimerkiksi erilaisiin robotteihin voi lähteä tutustumaan ennakkoluulottomasti kokeillen ja vasta sen jälkeen katsoa ohjeita. Tämä on monelle lapselle luontainen tapa oppia, josta me aikuiset voimme ottaa mallia. 

Digilaitteet luovat ja tukevat vuorovaikutusta. Lapsen yksinäinen pelaaminen tabletilla muuttuu aivan erilaiseksi, kun tablettia hyödynnetäänkin osana pari- tai ryhmätyöskentelyä esimerkiksi erilaisten valo- ja videokuvaustehtävien kautta. Myös erilaisten robottien pedagoginen hyödyntäminen esimerkiksi parityöskentelynä voi tukea lasten sosioemotionaalisten taitojen kehittymistä. Tabletilla pelaaminenkin voi saada uusia ulottuvuuksia, kun lapset saavat neuvoa toisiaan hankalissa kohdissa tai jakaa onnistumisen kokemuksia. Toiminnan pedagogiset perustelut on hyvä pitää kirkkaana mielessä. 

Digipedagogiikan kehittäminen ei ole vain työntekijän vastuulla. Kehittäminen vaatii määrätietoisuutta paitsi varhaiskasvatuksen, niin myös hallinnon tasolla. Henkilöstön osallistaminen ja heidän toiveidensa ja tarpeidensa kuuleminen on tässä yhteydessä ensiarvoisen tärkeää. 

Digipedagogiikka muuttuu, mutta kaikki vanha ei ole automaattisesti huonoa. Vaikka siis uusia laitteita kehitetään ja markkinoidaan jatkuvasti, eivät ”perinteiset jutut” ole kadonneet minnekään: kirjat, sanomalehdet, radiot ynnä muut ovat edelleen olennainen osa lasten kasvuympäristöä. Myös esimerkiksi tutkimiseen ja kokeilemiseen kannustaminen, lelujen lajittelu, vertailu, itseilmaisu erilaisin välinein ovat kuuluneet ja tulevat olemaan tärkeä osa varhaiskasvatuksen arkea. 

Digitaalisuus eri muodoissaan vahvistuu jokaisella yhteiskunnan osa-alueella. Tästä johtuen lasten tulee saada yhdenvertaiset lähtökohdat tulevaisuuteen, jotta he kykenevät ymmärtämään ympäröivää todellisuutta myös digitaalisuuden näkökulmasta. 

Digi-ihanin terveisin 

Digiohjaajat Anniina, Essi, Jani, Leevi & Sanna