DIGI-vastaavat digipedagogiikan kehittämisen tukena
Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman (s.44) mukaan varhaiskasvatuksessa vahvistetaan työntekijäkokemusta tukemalla ammattitaidon kehittämistä perustehtävän ohessa. Henkilöstön osaamista hyödynnetään yksikkö- ja kaupunkitasoisessa pedagogisessa kehittämisessä erilaisten vastuutehtävien kautta. Yhtenä esimerkkinä vastuutehtävästä ovat DIGI-vastaavat, joiden toiminta on ottanut uuden startin kuluneena syksynä henkilöstön digitaalisen osaamisen kehittämiseen liittyvän hankkeen myötä.
Mikä on DIGI-vastaava?
DIGI-vastaavat toimivat oman yksikkönsä digipedagogiikan tukena, muun muassa tiedottaen muita ajankohtaisista asioista ja tarjoten uusia ideoita. DIGI-vastaavia on tällä hetkellä ilmoittautunut mukaan 90kpl. Tavoitteena on, että jokaisessa yksikössä olisi vähintään yksi DIGI-vastaava, mutta monet yksiköt ovat nimenneet kaksi tai kolmekin DIGI-vastaavaa tiedonkulun takaamiseksi.
Kuluvan toimintakauden ajan DIGI-vastaavien toimintaa koordinoi digihankkeen väki eli koordinaattori-Annika sekä digiohjaajat Essi, Anniina, Jani, Sanna ja Leevi. He jakavat ajankohtaista tietoa DIGI-vastaaville, jotka puolestaan jakavat tiedon muulle yksiköiden väelle.
Miten muu henkilöstö voi hyödyntää DIGI-vastaavien osaamista?
Digihankkeen väki panostaa kevään -24 aikana DIGI-vastaavien tukemiseen sekä osaamisen kehittämiseen ja ideoiden jakamiseen,. Tämä on yksi niistä toimista, joilla pyritään takaamaan sekä tietojen että ideoiden jääminen yksiköiden käyttöön myös hankkeen päätyttyä. Digiohjaajat ovat toki edelleen myös muun henkilöstön käytettävissä. Digiohjaajien ja DIGI-vastaavien tiiviillä yhteistyöllä saadaan varmasti toteutettua kevään aikana monia kivoja ideoita. Ideoita löytyy myös Digi-ihana vaka ja esiopetus -sivustolta ja niiden toteuttamiseen on mahdollista pyytää apua digiohjaajilta ja yksikön DIGI-vastaavalta. DIGI-vastaavan ajankäytöstä on aina hyvä keskustella yksikön johtajan kanssa.
DIGI-vastaavien kanssa voi pohtia yhdessä, minkälaisissa tilanteissa digivälineitä voisi hyödyntää, jotta niiden käyttö saadaan luontevaksi osaksi ryhmän muuta toimintaa. Tarkoituksena ei ole, että digitaalisia välineitä (tabletit, robotit, älytaulut…) käytetään laitteiden itsensä vuoksi, viihdykkeenä tai palkintona jostain. Ryhmien tulee pohtia, minkälaisissa tilanteissa digivälineet tuottavat jotain lisäarvoa, toimien esimerkiksi oppimisen tai tuottamisen apuvälineenä. Tällaisissa pohdinnoissa DIGI-vastaavat voivat olla avuksi ja vielä kevään ajan myös digihankkeen väki auttaa mielellään.
Digipedagogiikka luontevaksi osaksi ryhmän arkea
Parhaimmillaan digipedagogiikka toteutuu silloin kun se on luonteva osa varhaiskasvatusarkea kuten esimerkiksi liikkuminen, taiteen muodot tai tutkiminen. Digivälineitä tulisi ottaa osaksi muita arjessa toteutettavia asioita sekä suunnitellusti että ns. ”vapaanleikin” aikaan. Digivälineet voivatkin olla osa leikkiä tai niitä voi hyödyntää oma-aloitteisesti esimerkiksi animaation tekemiseen, valokuvaamiseen tai vaikka digipiirtämiseen. Tässä on toki huomioitava lasten ikä- ja taitotaso sekä se, että lapsia ei saa missään tilanteessa jättää yksin digivälineiden kanssa – aikuisen tulee aina huolehtia laitteiden turvallisesta käytöstä.
Mikäli digivälineiden käyttö on vielä uutta ja niiden käyttö jännittää, kannattaa aloittaa pienistä asioista. Mitäpä jos ottaisitte vaikka tabletin mukaan kauppaleikkiin kassakoneeksi, ottaisitte valokuvia retkellä käydessä, tekisitte nauhuria hyödyntäen erilaisia äänimaailmoja tai vaikka askartelisitte lasten kanssa Bee-botille oman alustan. Kaikkiin näihin löytyy ideoita Digi-ihana vaka ja esiopetus -sivuston Vinkit -osiosta.
Kannattaa muistaa, että digitaidot ovat iso kokonaisuus, johon liittyy myös medialukutaitoon ja ohjelmoinnilliseen ajatteluun liittyviä taitoja. Lisäksi on tärkeää oivaltaa, että näiden taitojen harjoittelemiseen ei aina tarvita välineitä, vaan paljon pystyy myös toteuttamaan arjen lomassa esimerkiksi kuvien ja esineiden avulla sekä keskustellen ja tehden havaintoja eri oppimisympäristöissä.
Toisinaan on paikallaan pysähtyä pohtimaan, minkälaisia taitoja ryhmän arjessa jo harjoitellaan. Monessa ryhmässä tehdään paljon digitaitoihin liittyviä asioita sitä oivaltamatta, joten kannattaa jonain sopivana hetkenä pysähtyä pohtimaan oman ryhmän osalta mm. seuraavia asioita: Missä hetkissä digivälineet ovat jo käytössä? Millaista mediaa on käytössä? Millaista mediaa lasten kanssa on tuotettu? Missä tilanteissa ohjelmoinnillisen ajattelun taitoja jo harjoitellaan? Miten oppimisympäristö kannustaa näiden taitojen harjoittelemiseen? Mikäli käsitteet ovat vielä tuntemattomia, pääset tutustumaan niihin yllä olevien linkkien kautta.
Olkaa siis digirohkeita ja pyytäkää tarvittaessa apua yksikkönne DIGI-vastaavilta sekä digiohjaajilta!
Digiterkuin
koordinaattori Annika
