Miksi jo varhaiskasvatuksessa harjoitellaan digitaitoja?

Varhaiskasvatuksen mahdollisuutena on kasvattaa yhteistyössä huoltajien kanssa lapsista rohkeita toimijoita, jotka uskaltavat tutkia, kokeilla ja etsiä uusia ratkaisuja vastaantuleviin asioihin. Kasvattajien tulee tehdä parhaansa sen eteen, että lapset saavat tasavertaiset lähtökohdat tulevaisuuteen myös digitaitojen osalta. Tämä toteutuu näyttämällä lapsille hyvää esimerkkiä ja hyväksymällä digitaalisuus osaksi varhaiskasvatusta.

Digitaalinen osaaminen on jokaisen lapsen oikeus

Digitalisaation seurauksena digitaalisuus on nykyään osa lasten elämää niin kotona kuin varhaiskasvatuksessa. Digitaalisen osaamisen rooli näyttäytyy suurena, sillä taitoja tarvitaan niin ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, yhteiskunnassa toimisessa, kuin uusien asioiden oppimisessakin. Lisäksi digitaalisen osaamisen vahvistaminen edistää lasten koulutuksellista tasa-arvoa.

Koska digitaalisuuden vaikutuksilta ei nykyään voi välttyä, saatetaan herkästi ajatella, että lapset oppivat älylaitteiden ja mediakulttuurin ympäröiminä digitaitaviksi ikään kuin itsestään. Tärkeää on oivaltaa, että media ja digivälineet eivät kuulu kaikkien perheiden kiinnostuksenkohteisiin, jolloin joissain tapauksissa lapsi saa ensikosketuksen digilaitteisiin varhaiskasvatuksessa aloittaessaan. Aikuisen tarjoamalla mallilla ja opetuksella on siis merkittävä rooli suhteessa digi- ja mediataitojen oppimiseen.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on määrittänyt Yleiskommentissa nro 25 (2021) digitaaliseen ympäristöön liittyvistä lapsen oikeuksista. Tämän mukaan jokaisella lapsella on oikeus nauttia kaikista digitalisaation tuomista mahdollisuuksista sekä oikeus saada suojelua digitaalisen ympäristön riskeiltä. Lisäksi digitaalisten teknologioiden käytön harjoittelu ehkäisee eriarvoisuutta ja mahdollistaa uusia kanavia lasten näkemysten huomioimiseen.

Varhaiskasvatuksen osalta lasten digitaaliseen ympäristöön liittyvistä oikeuksista ja suojelusta, kehityksestä ja oppimisesta sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista määrittää valtakunnallisesti Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Varhaiskasvatuslaki 540/2018 (3§) puolestaan määrittää, että varhaiskasvatuksen henkilöstön tehtävänä on tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Kyseessä ei siis ole mielipideasia, vaan sekä lain että varhaiskasvatussuunnitelman jokaista kasvattajaa velvoittama, jokaisen lapsen oikeus.

Tässä hyvin asian kiteyttävä juliste: Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus digitaaliseen osaamiseen

Uudet lukutaidot.

Digivälineet osana toimintaa– uhka vai mahdollisuus?

Digivälineet tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia osana laaja-alaista toimintaa ja pedagogisin perustein rakennettua oppimisympäristöä. Digitaalisuuden huomioiminen ei ole pois jostain muusta, vaan sen on tarkoitus mahdollistaa ja monipuolistaa toimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa digivälineiden ja virtuaalisuuden hyödyntämistä osana leikkiä, lastenmedian monipuolista näkyvyyttä ja hyödyntämistä sekä teknologian esiin nostamista ja sen yhdessä ihmettelyä. Perinteinen kauppaleikki muuttaa muotoaan, kun kassakoneeksi otetaan tabletti ja autoleikki herää henkiin, kun digivälineitä hyödyntäen kuunnellaan oikeita liikenteen ääniä. Älytaululla oleva taustakuva puolestaan voi toimia oikeanlaisen tunnelman herättäjänä. Lasten kanssa yhdessä toteutettaessa vain mielikuvitus rajana!

Tarkoituksena on siis pyrkiä pois tuokiokeskeisyydestä myös digitaitojen harjoittelun osalta, yhdistämällä digi luontevaksi osaksi muuta toimintaa. Digivälineiden käytössä olennaista on lapsen aktiivinen rooli ja vuorovaikutus muiden kanssa.  Digiväline ei siis useinkaan ole toiminnan itsetarkoitus, vaan se toimii apuvälineenä ja mahdollistajana muulle toiminnalle. Kasvattajien tulee pohtia, mikä on teknologian tuoma pedagoginen lisäarvo ja miten sitä voidaan hyödyntää turvallisesti ja monipuolisesti osana päiväkotiarkea. Tärkeää on muistaa, että aikuisen tulee aina valvoa lasten turvallista ja ekologista digivälineiden käyttöä ja opettaa, millaisia asioita tulee huomioida toimittaessa yhdessä toisten kanssa.

Digivälineet mahdollistavat lasten kokemusmaailman ja kiinnostuksen kohteiden esiin nostamisen, lisäten lasten osallistumisen ja itseilmaisun mahdollisuuksia. Joidenkin lasten osalta digivälineet saattavat olla korvaamaton väline esimerkiksi kommunikoinnin, itsesäätelyn tai toiminnanohjauksen apuna. Lisäksi ne toimivat myös pedagogisen dokumentoinnin apuvälineenä. Esimerkiksi tablettia hyödyntäen on mahdollista tuottaa erilaisia kuvaa ja ääntä sisältäviä dokumentteja yhdessä lasten kanssa. Lisäksi toiminnan näkyväksi tekeminen digilaitteita hyödyntäen edistää myös vuorovaikutusta kotien ja varhaiskasvatuksen välillä. Unohtaa ei sovi myöskään valokuvien ja videoiden katselemisen riemua, joka mahdollistaa muistoihin palaamisen ja mukavien hetkien uudelleen elämisen. Näitä hetkiä on hyvä hyödyntää myös toimintaa arvioidessa.

Parhaimmillaan digitaalisuus siis rikastaa toimintaa ja mahdollistaa esimerkiksi tiedon haun, digitaalisen tuottamisen tai dokumentoinnin leikin ohessa. Tämä mahdollistuu, kun välineet ovat helposti saatavilla, jolloin niitä pystyy hyödyntämään ilman toiminnan keskeytymistä.  Leikki lähtee lapsesta, mutta meidän kasvattajien tehtävänä on toimia sen mahdollistajina, luoden kannustava, mahdollistava ja houkutteleva oppimisympäristö.

Laura Happo.

Henkilöstön digiosaaminen lasten oppimisen mahdollistajana

Varhaiskasvatussuunnitelma velvoittaa henkilöstöä ohjaamaan lapsia digitaalisten ympäristöjen monipuoliseen, vastuulliseen ja turvalliseen käyttöön. On tärkeää sisäistää, että digi- ja mediataitojen opettaminen kuluu jokaiselle varhaiskasvattajalle; ei ainoastaan yksikköön nimetylle digivastaavalle tai muulle asiasta enemmän innostuneelle kasvattajalle. Tämä ei kuitenkaan sulje pois yksilöiden vahvuuksien hyödyntämistä osana tiimin toimintaa. Jokaisen kasvattajan tulee ottaa vastuu oman osaamisen kehittämisestä ja suhtautua varhaiskasvatuksen digitaalisiin opetusmenetelmiin myönteisesti, sillä pahimmillaan osaamattomuus saattaa asettaa lapset epätasavertaiseen asemaan digitaitojen oppimisen osalta.

Varhaiskasvattajien tehtävänä on auttaa ja opastaa lapsia ajattelemaan itse sekä rohkaista kokeilemaan ja etsimään ratkaisuja. Digitaitojen osalta tämä toteutuu, kun ohjataan lapsia digitaalisten ympäristöjen monipuoliseen, sekä turvalliseen ja vastuulliseen käyttöön. Erityisen tärkeä rooli varhaiskasvattajilla onkin juuri turvataitojen opettajana. Kasvattajien tulee tiedostaa, millaiset asiat ovat lapsen ikä- ja kehitystason mukaisia digitaalisissa ympäristöissä toimittaessa ja millaisin keinoin niitä voidaan harjoitella turvallisesti. Lisäksi kasvattajien tulee olla tietoisia tietosuoja- ja turvaohjeista ja tekijänoikeuksista sekä huolehtia niiden noudattamisesta. Kyse ei siis ole ainoastaan digilaitteiden hallitsemisesta ja niiden arjessa hyödyntämisestä, vaan suuremmasta kokonaisuudesta, jossa digilaitteet toimivat mahdollistajan roolissa.

Oman osaamisen lisäksi kasvattajien kesken olisi siis hyvä pohtia, miten digiteknologia liitetään luontevaksi osaksi ryhmässä toteutettavaa kokopäiväpedagogiikkaa ja miten sen käyttö toteutuu lasten osallisuus huomioiden. Tämä mahdollistuu esihenkilön johdolla, turvallisessa ilmapiirissä asioista yhdessä keskustellen, kokeillen ja toimintaa suunnitellen.

Digipolulla voi edetä askel kerrallaan

Digitaitojen harjoittelemisen suhteen tulee olla itselleen armollinen ja edetä tarvittaessa pienin askelin. Myös epäonnistumiset tulee sallia – nähdä ne oppimiskokemuksina virheen tekemisen sijaan. Kannattaa lähteä liikkeelle omista vahvuuksista ja haastaa itseä uuden äärelle askel kerrallaan.

Digiosaamiseen liittyvää materiaalia on saatavilla paljon, mutta Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman myötä luoduista osaamisen kuvauksista on helppo lähteä liikkeelle, Tampereen varhaiskasvatussuunnitelmaa kuitenkaan unohtamatta. Osaamisen kuvaukset on luotu varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden pohjalta, ja ne pitävät sisällään tieto- ja viestintäteknologisten taitojen lisäksi medialukutaidon ja ohjelmointiosaamisen kuvaukset. Lisäksi kesän aikana päivitetään Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen Digisuunnitelma, joka tulee sisältämään kootusti tietoa varhaiskasvatussuunnitelman sekä esiopetussuunnitelman digisisällöistä. Yksiköissä kannattaa muistaa myös Digiohjaajien läsnäolo – heillä on aikaa ja osaamista auttaa niin digipedagogiikkaan kuin laitteiden käyttöön liittyvissä asioissa. Mitä tahansa voi kysyä, eli digitaitoja harjoitellessa ei tarvitse pähkäillä yksin.

Muistetaan olla uuden edessä uteliaita ja digirohkeita kokeilemaan erilaisia asioita epäonnistumisia pelkäämättä. Moka on lahja, ja usein se opettaakin enemmän kuin kerrasta onnistuminen. Tarvittaessa apua on saatavilla, joten ei muuta kun rohkeasti ottamaan yhteyttä, mikäli koet digitaitojen suhteen apua tarvitsevasi! 😊

Digiterkuin Koordinaattori Annika Väinä

Linkkien lisäksi lähteenä hyödynnetty seuraavia materiaaleja:

• Miten lapsen osallisuutta voidaan edistää varhaiskasvatuksen digitaalisissa ympäristöissä? -podcast – OPH
• Lapset laitteilla – Pelastakaa lapset
• Lasten digitaalisen osaamisen tukeminen osana päiväkodin arkisia teknologiakäytänteitä – Mertala
• Varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä mediakasvatuksesta – Salomaa, Mertala & Karila
• Mobiilioppiminen ja leikkivä lapsi – Sintonen, Ohls, Kumpulainen & Lipponen