Alkuopetusikäisten lasten kehityksen osa-alueet ja niiden huomioiminen oppimisessa ja opetuksessa
1. Persoonallisuuden kehitys
Alkuopetusikäisillä lapsilla on persoonallisuuden kehityksessä itsenäistymisen vaihe. Alkuopetusikäinen lapsi on usein ennakkoluuloton ja valmis kokeilemaan uusia asioita. Kehitykseen kuuluu tunnemyrskyt. Lapsi tarvitsee kiitosta, kannustusta, onnistumisia ja turvallisuuden tunnetta. Epäonnistumista opetellaan sietämään. Oma-aloitteista oppimista ja työn tekemistä on harjoiteltava. Leikin ja työnteon on hyvä vuorotella. Tämän ikäinen lapsi nauttii vielä loruista, lauluista ja satumaailmasta. (MLL 2020.)
1.- 2.luokilla luodaan perusta oppilaiden myönteiselle käsitykselle itsestä oppijana ja koululaisena. Tehtävä on myös kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Oppilaan edistymisen huolellinen seuranta on tärkeää. Jokaisen oppilaan tulee saada rohkaisevaa palautetta ja tilaisuuksia ilon ja onnistumisen kokemuksille. (Opetushallitus 2016, 148.)
Vinkkejä:
Leikit ja pelit toimivat oppimisen välineenä sekä ”välipaloina”. Opetuksessa olisi hyvä olla muutama selkeä ja helppo leikki, joita toistetaan usein. Näin lapsi saa onnistumisen kokemuksia sekä tuntee olonsa turvalliseksi. Hyväksi koettuja leikkejä ovat muun muassa erilaiset nimien opettelu – leikit, matkimisleikit (kapteeni käskee), laululeikit, pantomiimit, ope vs. oppilaat leikit, erilaiset haasteet jne. Nykyään on olemassa useita oppimispelejä, joita voi muokata monipuolisesti haluamaansa käyttötarkoitusta varten. Esimerkiksi Halli Galli, Beebot, Rush Hour, Junior Alias, erilaiset kuvakortit, muistipelit, bingot tuovat opetukseen mukaan pelillisyyttä.
Koko luokan yhteiset palkintosysteemit ovat toimivia. Yksi selkeä tavoite, esim. ”Viittaa, kun sinulla on asiaa”, josta seuraa välitön palkkio. Palkkiona voi olla vaikkapa helmi ja helmipurkin täyttyessä seuraa koko luokan yhteisesti sopima palkinto. Palkinto voi olla esim. puistotunti, lautapelitunti, metsäretki tai lelu- ja leikkitunti.
Satumaailman kautta harjoitellaan tunteita ja ryhmässä toimimisen taitoja. Ääneen lukeminen (opettaja) on tärkeää ja saa myös usein oppilaatkin rauhoittumaan. Tässä iässä lapset kiintyvät vahvasti opettajiinsa. Opettajan on tärkeää olla turvallinen, jämäkkä ja johdonmukainen. Näin
vältytään turvattomuuden tunteelta, joka voi aiheuttaa vahvojakin tunnemyrskyjä, joissa lapsi tarvitsee aikuisen jakamattoman huomion. Aikuisen läsnäolo ja innostuneisuus motivoivat lasta.
Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää. Opettajan tulisi oppia tuntemaan jokainen lapsi yksilönä. Huolen herätessä on tärkeää olla yhteydessä kotiin mahdollisimman pian. Myös kieltenopettajien havainnot ja yhteydenpito kotiin auttavat alkuopettajaa omassa työssään lapsen tukemisessa.
2. Älyllinen kehitys
Johdonmukainen ajattelu ja älyllinen päättely kehittyvät tässä iässä. Lapsen ajattelua ohjaa konkreettisuus. Kielellä leikkiminen on tärkeää. Lapsi vasta harjoittelee ironian, abstraktion ja huumorin ymmärtämistä. Lapsi rakastaa tässä iässä luokitteluleikkejä. Omia ratkaisuja tai omaa toimintaa voi olla joskus vaikea perustella tai kuvailla sanoilla. Lapsesta voi tuntua hankalalta vastata kysymykseen ”Miksi sinä noin menit tekemään?”, vaikka se olisi aikuisesta ihan looginen kysymys. Kouluikäisen ajantaju laajenee ja kehittyy hiljalleen. Alkuopetusikäisen lapsen sanavarasto laajenee. Luku- ja kirjoitustaidoissa on suuria eroja. (MLL 2020.)
Opetussuunnitelman mukaan opetuksen tulee olla riittävän haasteellista kunkin oppilaan tarpeita ajatellen. Kielellisten taitojen ja muistin kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Kehitykseen ja oppimiseen liittyvät vaikeudet tunnistetaan varhain ja oikea-aikainen tuki on tärkeää. Asioiden välisten yhteyksien ymmärtämistä edistetään opetuksessa. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden mukaan oppilaita kannustetaan kysymään ja kuuntelemaan, tekemään tarkkoja havaintoja, etsimään tietoa sekä tuottamaan ja kehittelemään yhdessä ideoita sekä esittämään työnsä tuloksia. Monipuolinen liikkuminen ja motoriset harjoitukset tukevat ajattelun kehittymistä ja oppimista. Sadut, tarinat, pelit, lorut, laulut, leikit ja taiteen eri muodot tukevat myös ajattelun kehittymistä ja oppimista. (Opetushallitus 2016, 149.)
Vinkkejä:
Alkuopetuksessa on tärkeää antaa lyhyet ja selkeät ohjeet. Aluksi annetaan yksi ohje kerrallaan. Kun toimintatapaa on toistettu useita kertoja, voidaan annettavien ohjeiden määrää lisätä. Ohjeet annetaan auditiivisesti ja visuaalisesti. Visuaalinen tuki voi olla kirjoitettua, kuvitettua tai molempia. Ohjeessa on vain muutama sana kerrallaan.
Ennalta mietityt toimintatavat käytänteissä ja niissä pysyminen on tärkeää. Esimerkiksi jonot tehtävä aina samaan paikkaan, omat naulakkopaikat, luokan käytänteet: päiväkalenteri, taputusrytmit hiljentymiseen (1. ope taputtaa rytmin, 2. luokka taputtaa perässä, 3. tämän jälkeen täysi hiljaisuus), läksyjen merkintä jne. Onnistuneesta toiminnasta annetaan välitön palaute.
Alkuopetusikäisellä lapsella ei vielä onnistu oman työskentelyn ajankäytön suunnittelu. TimeTimer tai muut aikaa ilmaisevat apuvälineet auttavat harjoittelemaan tehtäviin toimintoihin käytettävää aikaa. Lapsella on oltava mahdollisuus suoriutua annetuista tehtävistä annetussa ajassa. Tehtävien tekoon annettu aika on oltava lapsella tiedossa etukäteen.
Alkuopetusikäiset lapset harjoittelevat ohjeiden kuuntelemista ja niiden mukaan toimimista. Näiden taitojen harjoitteluun on olemassa paljon erilaisia apuvälineitä, joiden käyttöönottaminen on erittäin hyödyllistä. Tällaisia apuvälineitä ovat esimerkiksi erilaiset hypistelyvälineet (sinitarra, aistipallot, kuminauha, narut, klemmarit, piippustrassit jne.), takapuolen alle laitettavat aistityynyt, kuminauhat pulpetin jalkoihin potkittavaksi. Kuulosuojaimet ja sermit auttavat suuntamaan huomion yhteen asiaan kerrallaan.
Alkuopetusikäiset lapset nauttivat haasteista ja kompakysymyksistä. Haasteet ja kompakysymykset ovat hyvä olla eritasoisia, jotta kaikki pääsevät osallisiksi niihin. On hyvä tarjota lapsille mahdollisuuksia keksiä ja tehdä asioita itse. Esimerkiksi pelien säännöt, kompakysymykset, ongelmanratkaisutehtävät, palkintosysteemit, leikit, lorut, muistisäännöt jne. antavat lapsien luovuudelle tilaa.
Useat tämän ikäiset lapset haluavat esitellä työnsä tuloksia. Kyseessä voi olla jokin taito tai tehty työ. Opettajan on varmistettava, että tälle annetaan oppitunnista riittävästi aikaa. Oppimisessa prosessin loppuunsaattaminen ei saa jäädä kesken.
Itsearvioinnin harjoitteleminen aloitetaan alkukasvatuksessa. Pienillä askelilla liikkeelle lähteminen on tärkeää. Itsearviointia on harjoiteltava säännöllisesti. Esimerkiksi oman toiminnan arviointi peukalomerkein, kuvalliset arviointiasteet, joita lapsi koskettaa tunnin jälkeen arvioiden omaa toimintaansa tai mielipidettään tunnista, erilaiset paperilomakkeet (hymynaamat, tähdet). Vahvuuksien sanallistaminen ja positiivinen pedagogiikka auttavat lasta rakentamaan kuvaa itsestään oppijana. On tärkeää myös harjoitella huomaamaan itsessään ja toiminnassaan
kehittämisen kohteita. Jokainen meistä on erilainen ja ainutlaatuinen yksilö omine vahvuuksineen ja heikkouksineen.
3. Sosiaalinen kehitys
Kouluiässä kavereista tulee entistä tärkeämpiä. Mutta koululainen tarvitsee myös paljon aikuisen aikaa ja turvaa. Lapset tarvitsevat vuorovaikutustaitojen harjoittamista. Lapsi haluaa kuulua ryhmään ja tulla hyväksytyksi ikätovereiden joukossa. Leikeissä säännöt ovat tärkeitä ja niiden muodostamiseen yhdessä tarvitaan vielä aikuisen apua. Tämän ikäisellä lapsella on vahva halu olla paras kaikessa.
Lapsen empatiakyky kehittyy. Käytös voi kuitenkin tässä vaiheessa olla sosiaalisissa tilanteissa itsekästä tai jopa hyökkäävää. Lapsen omatunto alkaa kehittyä. Lapsi on tässä ikävaiheessa herkkä kritiikille, arvostelulle ja vähättelylle. Niillä saattaa olla voimakas vaikutus lapsen itsetuntoon ja käyttäytymiseen. (MLL 2020.)
Sosiaalisten taitojen kehittymiseen ja kehitysrytmiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Koulussa ei sallita minkäänlaista kiusaamista tai syrjivää käyttäytymistä. Oppilaita ohjataan yhdessä toimimiseen ja tekemiseen. Oppilaita ohjataan omien ideoiden sovittamiseen yhteen toisten kanssa ja opetetaan ikäkaudelle sopivaa vastuunkantoa. Oppilaita rohkaistaan luottamaan itseensä uusissa tilanteissa. Ensimmäisestä luokasta lähtien harjoitellaan oman ryhmän työn tavoitteiden suunnittelua. Oppilaalle mahdollistetaan osallistuminen erilaisiin keskustelu-, ryhmä-, tunne- ja eleviestintäharjoituksiin (Opetushallitus 2016, 148–149;151;157.)
Vinkkejä:
Oppilaiden kanssa harjoitellaan toimimista erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Istumajärjestyksen vaihtaminen säännöllisin väliajoin tukee kykyä työskennellä ja tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Erilaiset ryhmätyöskentelytavat (ryhmät, parit), vuorovaikutusharjoitukset ja -leikit, rooliharjoitukset, kirjat jne. harjoituttavat sosiaalisia taitoja. Erilaiset ennalta opitut sanonnat tai toimintamallit auttavat lasta toimimaan tositilanteessa.
Opettajan positiivinen ja kannustava ote sosiaalisten tilanteiden käsittelyssä auttaa lasta uskomaan itseensä ja kykyihinsä. Lasta on autettava pohtimaan vaihtoehtoisia toimintamalleja
omassa käyttäytymisessään. Hyviä materiaaleja löytyy Viitottu rakkaus – sivustolta sekä Papunet- sivustolta.
Alkuopetuksessa on tärkeää korostaa työrauhan merkitystä oppimisprosessissa. On hyvä korostaa, että meistä jokainen voi vaikuttaa itse luokan työrauhaan ja sen rakentumiseen tarvitaan jokaista oppilasta. Oppilas voi myös olla avuksi toiselle oppilaalle, joka tarvitsee enemmän harjoitusta sosiaalisissa tilanteissa toimimisessa. Erilaiset hiljaisuusmerkit (etusormi suun eteen, hiljaisuuskettu, peukku ylös, laskeminen viidestä nollaan) ovat hyviä apuvälineitä työrauhan ylläpitämiseen. Työrauha ja rauhallinen työskentely lisäävät turvallisuuden tunnetta, jota alkuopetusikäinen lapsi tarvitsee
Alkuopetusikäisellä lapsella on jo käsitys oikeasta ja väärästä. Rajat ja säännöt on oltava ja niiden rikkomisesta keskustellaan ja tarvittaessa voi tulla myös muita seuraamuksia. Johdonmukaisuus ja oikeudenmukaisuus seuraamuksissa ovat tärkeitä ja opettajan on mietittävä ne selkeiksi itselleen etukäteen. Luokassa on käytävä seuraamukset läpi ennalta. Vinkkejä tähän:
- Teippisysteemi. Epäasiallisesta tai häiritsevästä käytöksestä opettaja laittaa pulpetin kanteen teipinpalan. Kolme teipinpalaa tarkoittaa Helmi-viestiä kotiin ja seuraavana päivänä ei pääse välitunnille. Teipit nollaantuvat päivän päätteeksi.
- Liikennevalot. Luokan seinälle vihreä, keltainen ja punainen kartonki. Oppilaiden nimet ovat aluksi vihreällä. Epäasiallisesta tai häiritsevästä käytöksestä oppilaan nimi menee keltaiselle ja lopulta punaiselle kartongille. Punaisesta kartongista seuraa yhteydenotto kotiin ja kasvatuskeskustelu tai muu sovittu seuraamus.
Ristiriitatilanteissa alkuopetusikäinen lapsi tarvitsee opettajan tukea tilanteen selvittämiseksi. Tähän on hyvä varata runsaasti aikaa. Joskus on hyvä antaa lapselle aikaa rauhoittua ja vasta sen jälkeen alkaa selvittämään asiaa. On tärkeää, että asiasta ensimmäisenä kuullut aikuinen selvittää tilanteen mahdollisimman pian. Selvittelyä ei voi jättää seuraavaan päivään tai luokan omalle opettajalle, jos tämä ei ole ollut tilanteessa paikalla. Tarvittaessa kotiin ottaa yhteyttä se opettaja, joka tilanteen on selvittänyt. Alkuopetusikäiselle lapselle on tärkeätä tulla nähdyksi ja kuulluksi. Selvitetyt asiat he pystyvät jättämään nopeasti taakseen.
4. Fyysinen ja liikunnallinen kehitys
Alkuopetusikäisen lapsen (hieno)motoriset taidot kehittyvät. Taidoissa voi olla isoja eroja. (MLL 2020.) Alkuopetuksessa harjoitellaan toimiva kynäote, tarkoituksenmukainen kirjoitusasento sekä harjoitellaan käden ja silmän koordinaatiota. Oppilasta ohjataan harjoittelemaan näppäintaitoja. (Opetushallitus 2016, 162.) Ekaluokkalaiset harjoittelevat vielä pienaakkosten kirjainmuotoja. Kirjoittaminen on vielä työlästä ja vaatii aikaa. Toisella luokalla kirjoittaminen on jo sujuvampaa. Hienomotoriset haasteet voivat aiheuttaa turhautumista ja niihin onkin suhtauduttava lempeän rakentavasti. Tehtävien rakenteet on hyvä olla vaihtelevia: kirjoittamista, piirtämistä ja värittämistä sopivassa suhteessa.
Liikunta on hyväksi niin mielen kuin kehonkin terveydelle. Ympäristön tarjoamilla esimerkeillä, virikkeillä ja tuella on suuri merkitys lapsen motivaatiolle liikkua. (MLL 2020.) Pienet taukojumpat ja liikuntavälipalat auttavat alkuopetusikäistä lasta jaksamaan tarkkaavaisuutta vaativia tehtäviä. Alkuopetusikäiset lapset rakastavat musiikin ja liikunnan yhdistelmää. Musiikki ja rytmit motivoivat liikkumaan. Liikuntahetkissä täytyy kuitenkin pitää selvät säännöt ja on korostettava rauhallista toimintaa.
Vinkkejä:
1. Internetistä löytyy valtavasti erilaisia materiaaleja liikuntaan, myös taukojumppiin.
2. Oppilaat keksivät liikuntaliikkeitä ja kirjoittavat / piirtävät ne lapuille. Laput laitetaan purkkiin ja sieltä nostetaan yksi liike kerrallaan liikuntavälipalaksi. Liike toistetaan 10 kertaa.
3. Kapteeni käskee – leikki
4. Tehtävien pilkkominen. Tehtävien välissä voi käydä hakemassa itselleen jonkin ”palkinnon”, tehtävien väliin voi myös laittaa liikuntatehtäviä: heitä nopalla toistojen määrä, ”käy juoksemassa raput ylös-alas”, ”siisti kenkärivi käytävässä”, ”kirjoita nimesi taululle, kun ole tehnyt yhden tehtävän” jne.
Artikkelin koostivat:
Annika Springare, KM, luokanopettaja. Tammelan koulu, Tampere. Emilia Kesä, KM, luokanopettaja. Tammelan koulu, Tampere.
Lähteet:
Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 2020. 7-9 vuotiaan lapsen kasvu ja kehitys. Luettavissa osoitteessa https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/7-9-v/7-9-vuotiaan- persoonallisuuden-kehitys/. (Luettu 11.3.2020).
Opetushallitus, 2016. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Luettavissa osoitteessa https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-opetussuunnitelman- perusteet (Luettu 11.3.2020).